Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok) on laatinut valtuustoaloitteen, joka muuttaisi äänestyspisteiden sukunimen mukaisen jaottelun aiempaa tasaisemmaksi.

Oikeusministeriön valmiiksi toteuttaman ja laajalti käytetyn jaottelun mukaan äänestäjät jaetaan kahteen jonoon sen mukaan, onko sukunimen alkukirjain A–K vai L–Ö. Tämä kuitenkin tarkoittaa Meren mukaan sitä, että suurin osa, noin 60 prosenttia, äänestäjistä joutuu jälkimmäiseen jonoon.

”Muuttamalla jaottelu A-L ja M-Ö ryhmiin, äänestäjien jakauma tasoittuisi. Muutos ei maksaisi mitään, vähentäisi turhaa jonottamista ja olisi helppo toteuttaa”, Meri perustelee aloitettaan Facebookissa.

Käytännössä uusi jaottelu jakaisi äänestäjät siten, että ensimmäiseen ryhmään kuuluisi 49 prosenttia äänestäjistä ja toiseen 51 prosenttia.

Uudelle Suomelle hän tähdentää, että L–Ö-jonoon 60 prosenttia äänestäjistä kuuluu nimenomaan valtakunnallisesti, eikä vain Helsingissä. Meri kuitenkin kertoo saaneensa idean aloitteeseensa nimenomaan Katajanokan äänestyspisteellä, jossa hän vaalilautakunnan jäsenenä löi leimoja ääniin.

”Itse tajusin tämän Katajanokalla, kun toinen jono oli tyhjä ja toinen pisimmillään parikymmentä metriä. Enkä oikein usko siihen selitykseen, että L–Ö-kirjaimella alkavien sukunimien parissa äänestysaktiivisuus olisi vilkkaampaa kuin muiden”, Meri sanoo.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo, että asiasta ei ole päätetty valtakunnallisella tasolla. Kullakin äänestyspaikalla toimiva vaalilautakunta saa itse päättää, kuinka moneen jonoon ja miten äänestäjät jaetaan.

Silti käytäntöä äänestyspaikoilla ohjannee se seikka, että oikeusministeriö toimittaa vaaliluettelot, eli äänestäjälistat valmiiksi kahteen osaan pilkottuna juuri A:sta K:hon ja L:stä Ö:hön.

”Se on tehty aikanaan siksi, että muistaakseni juuri Helsinki on toivonut tuota jaottelua. Toiveita ei ole juurikaan tullut, mutta kun tuollainen toive on tullut, niin olemme päättäneet noudattaa sitä”, Jääskeläinen kertoo Uudelle Suomelle.

”Mutta ohjeissa on ihan selvästi sanottu, että vaalilautakunta voi jakaa vaaliluettelon ihan mistä parhaalta tuntuu ja niin moneen osaan kuin haluaa”, hän tähdentää.

Nykyisestä jaottelusta ei oikeusministeriöön ole tullut palautetta, mutta ei ministeriössä sen kummemmin ole äänestäjien osuutta eri jaottelutavoilla sen lähemmin tutkittukaan.

Jääskeläinen myöntää, että vaikka kukin vaalilautakunta saa jaottelun tehdä miten parhaaksi kokee, määrittelee yleensä kunkin kunnan oma keskusvaalilautakunta kuntakohtaiset linjaukset ja ohjeistukset.

Näihin linjauksiin Meri pyrkii nyt Helsingin osalta puuttumaan omalla valtuustoaloitteellaan.

”Helsingin keskusvaalilautakunta on kaupungin alla oleva luottamuselin, joka on toki lakisääteinen, mutta kaupungin päätäntävallassa.”