Lietolainen opettaja Jussi Tanhuanpää epäilee, että hallitusneuvotteluissa alustavasti sovittu oppivelvollisuuden pidentäminen olisi sadan miljoonan euron hukkasatsaus.

Matemaattisia aineita opettava Tanhuanpää kirjoittaa aiheesta Puheenvuoron blogissaan . Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd) vahvisti tänään, että oppivelvollisuuden laajentamisesta lukioon ja ammattikouluun on sovittu neuvotteluissa.

Koulutuksen muuttuessa velvoittavaksi oppimateriaalit muuttuisivat maksuttomiksi oppilaille. Aiemmin on arvioitu, että toisen asteen maksuttomuuden vuosittaiset kustannukset olisivat arviolta 87–142 miljoonaa euroa.

”Väärään paikkaan tulee satsaus tuossa oppivelvollisuuden pidentämisessä. Järkevämpää ja huomattavasti tuottavampaa olisi ollut antaa tuo 100 000 000 [euroa] perusopetukseen ryhmien pienentämiseen eli opettajien palkkaamiseen ja kolmiportaisen tuen tehostamiseen eli opettajien palkkaamiseen”, Tanhuanpää kirjoittaa.

”Nyt tuolla saadaan näennäisesti jotain, mutta sen hyöty on mitätön, koska tuossa vaiheessa ei enää saada korjattua niitä isoja ja pahoja oppimisen vajeita, joita oppilaille on muodostunut aikaisemmin. Pitkään on ollut tiedossa, että oppilaiden lukutaito on ollut laskussa niin, että jatko-opinnoissa ei pysy perässä puutteellisen lukutaidon kanssa. Sama tilanne alkaa olla luonnontieteiden ja matematiikan kanssa, mutta panostusta siis halutaan laittaa sinne, jossa ongelmat jo ovat päällä eikä sitä panostusta edes laiteta opettamiseen vaan materiaaleihin.”

LUE MYÖS: Lukiolaisperhe hyötyy jopa 900 €/vuosi – Rinteen hanke voi maksaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa

Oppivelvollisuuden pidennys on saanut myös tukea, sillä esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa todettiin, että pidennys voisi ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä työllisyyttä.

Tanhuanpään opettajansilmin arvio on kuitenkin tyly.

”En äkkiseltään keksi turhempaa ratkaisua osaamisen edistämisen kannalta – annetaan rahaa materiaalien tuottajille, mutta ei lähiopetukseen, jota oppilaat oikeasti kaipaavat.”

Maksuttomia oppimateriaaleja on perusteltu muun muassa vähävaraisten perheiden lasten koulutusmahdollisuuksien takaamisella.

”Jos todellakin haluttaisiin tukea niitä oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia tai vaikeassa asemassa olevia perheitä oikea ’sijoituskohde’ olisi perusopetus, silloin tuon hallitusohjelman 100 000 000 euron sijoituksen tuotto olisi selvästi plusmerkkinen. Nyt plussat näkyvät vain oppimateriaalien tuottajien taseessa”, Tanhuanpää opponoi.

Myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, jonka jäsenet kouluttavat ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, kyseenalaisti Rinteen suunnitelman tiedotteessaan perjantaina. AMKE:n tiedotteen mukaan oppivelvollisuutta ei ratkaista ilmaisilla oppimateriaaleilla.

”Jotta mahdollistamme kaikille nuorille tutkinnon, tarvitsemme useita toimia. Oppivelvollisuus ilman tehokkaita toimia, on poliittista retoriikkaa”, AMKE toteaa.

Järjestön mukaan tavoite, että kaikille nuorille tulee varmistaa ammatillinen tai ylioppilastutkinto, on yhteinen, mutta sen mukaan täsmätoimet tulisi kohdistaa tarkemmin niitä tarvitseville. Esimerkiksi nuorten taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset edellytykset hyvään opiskeluun pitäisi varmistaa, järjestö vetoaa.

LUE MYÖS:

Palkittu matematiikan opettaja: ”Miksi lähtöoletuksena on nykyisen oppikirjabisneksen pyörittäminen?”

Huhu kotitalousvähennyksen leikkauksesta ihmetyttää: ”Onko keskusta totta, että olisitte taipumassa tähän?”

Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia – Syntyvyyskatastrofin outo erikoispiirre erottaa Suomen muista maista