Lähtökohtaisesti kaikki oppilaat palaavat koulun lähiopetukseen 14.5.2020 alkaen, kuuluu Opetushallituksen (OPH) virallinen linja. Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ”jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta”.

Eri kunnissa ja kouluissa suhtaudutaan korona-ajan poissaoloihin kuitenkin vaihtelevasti. Joissain kunnissa ja kouluissa on linjattu toukokuun viimeisten viikkojen osalta, että lapset voivat jäädä kotiin käytännössä pelkällä vanhempien ilmoituksella koululle. Esimerkiksi sipoolaiskoulut kyselivät Wilmassa, palaavatko lapset lähiopetukseen vai jäävätkö kotiin. Sittemmin Sipoon kouluissa on ilmoitettu, että ”koronavapaata” tulee sittenkin erillisesti anoa.

Etäopetusta tai etätehtäviä ei kotiin jäädessä saa, sillä etäopetukseen koulun velvoittaa vain lääkärintodistus poissaolon perustellusta syystä.

”Jos huoltaja haluaa muutoin pitää lapsensa varotoimenpiteenä kotona, huoltaja vastaa tällöin lapsensa opetuksesta”, Sipoon kunta kertoo tiedotteessaan.

Helsinkiläiskoulu puolestaan ilmoitti Wilma-viestissä vanhemmille, että poissaoloon pitää anoa lupa, mutta ”lähtökohtaisesti hakemukset hyväksytään”, jos lasta ei haluta lähettää kouluun koronatilanteen vuoksi.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ymmärtää koulujen tilannetta.

”Ei ole yllättävää, että näitä [poissaolo]anomuksia tulee. Ja kun rehtoreilla ja kouluväellä on muutenkin kädet ihan täynnä, kun he miettivät, miten koulunpito käytännössä teknisesti nyt järjestetään – miten porrastetaan kouluuntulo, miten ruokailu hoidetaan, miten pihalle tehdään naruilla ’pilttuita’ – niin ennustan, että kynnys hylätä näitä anomuksia on varsin korkea”, Luukkainen sanoo.

Hän korostaa, että OAJ ei kannusta vanhempia pitämään lapsiaan kotona eikä kouluja sen enempää hyväksymään kuin hylkäämään poissaoloanomuksia. Ymmärrystä koulujen ja perheiden erilaisia paikallisia ratkaisuja kohtaan kuitenkin löytyy.

”Ymmärrys sekä rehtoreita kohtaan että poissaoloja anovia vanhempia kohtaan on varsin suuri. Heillä on muutakin tekemistä hemmetin paljon kuin miettiä, johtuuko poissaolo tästä vai tuosta.”

Valtionhallinnon virallisen ohjeen mukaan kouluun tulisi riskiryhmiä lukuun ottamatta mennä ja poissaoloon tarvittaisiin lääkärintodistus, Luukkainenkin toteaa. Eri asia on, onko terveydenhuollon kuormittaminen järkevää ja haluavatko koulut monestakaan syystä todistuksia nyt vaatia, Luukkainen huomauttaa.

”En siksi usko, että niitä lähdetään vaatimaan ja terveydenhuoltoa kuormittamaan. Kun on kysymys kuitenkin koulujen parista viimeisestä viikosta niin ennustan, että niitä [poissaoloja] varsin sujuvasti myönnetään”, Luukkainen sanoo.

”En ota kantaa onko se oikein vai väärin, mutta ymmärrän täysin, että näin tullaan tekemään. Valtionhallinnon linjausten mukainen ratkaisuhan se ei ole.”

Luukkaisen mukaan OAJ haluaa ”pestä kätensä tästä asiasta”, koska lainsäätäjä on normaaliolosuhteisiin palaamisesta koulujen osalta päättänyt.

OPH:n ”tyhjä” ohje ei auta

Toisaalta myös Opetushallituksen virallinen ohjeistus jättää opetuksen paikallisille järjestäjille ja kouluille runsaasti tulkinnan- ja liikkumisvaraa.

Ohjeistuksen mukaan koulu harkitsee, onko poissaololuvan myöntämiselle perusteita. Lisäksi ”poissaoloihin liittyvissä menettelyissä on tärkeää etsiä yhteistä näkemystä kotien kanssa myös pandemiatilanteessa” ja ”opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä”, OPH linjaa. Jälkimmäiseen mainintaan liittyy lisäys ”ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta”, mikä viittaa siihen, että etäopetusta ei voida antaa ilman lääkärintodistusta kotiin jäävälle.

OAJ:n Luukkainen arvostelee OPH:n ohjeistusta epämääräiseksi.

”Tuossa ohjeessa ei oikeastaan sanota yhtään mitään. Se ohje on ihan tyhjä.”

”Eli sanotaan, kun on pakko sanoa, että lakia noudatetaan, mutta tehkää niin kuin hyväksi näette. Eihän tuo ohje auta [kouluja]”, Luukkainen sanoo.

Luukkaisen käsitys on, että opetuksen järjestäjien poissaololinjauksissa onkin suuret kunta- ja koulukohtaiset erot. Suurta paikallista vaihtelua on myös siinä, kuinka suuri osa lapsista laitetaan kouluun toukokuun loppuviikoiksi, hän arvioi.

Valtaosa koululaisista palaa silti lähiopetukseen torstaina, eri lähteet ovat arvioineet. Ylen kyselyn mukaan kotiin jäävien oppilaiden osuus on pienempi kuin alun perin arvioitiin, suurissa kaupungeissa noin viisi prosenttia lapsista. Ylen kyselystä selviää lisäksi, että esimerkiksi Helsinki ja Espoo eivät edellytä lääkärintodistusta poissaolon perusteeksi.

Opettajien suhtautuminen ”pragmaattinen” vastustuksesta huolimatta

Luukkaisen mukaan OAJ ja opettajakunta suhtautuvat lähiopetukseen palaamiseen nyt pragmaattisesti, vaikka ammattijärjestö vastustikin hallituksen aietta. Opettajien keskuudessa on pelkoa tartuntojen leviämisestä, mutta valtaosa on palaamassa lähitöihin, Luukkainen kertoo.

”Suuri valtaosa lapsista tulee kouluun ja opettajista myös. Sitten on poikkeuksia, että joku tekee henkilökohtaisen ratkaisun, pyytää palkatonta virkavapaata tai muuta”, Luukkainen kertoo.

Marinin hallitus kehotti opetuksen järjestäjiä käyttämään muita tiloja, kuten nyt tyhjillään olevia lukiorakennuksia, tuomaan väljyyttä peruskoulujen opetukseen. Luukkaisella ei ole tietoa, miten tilojen suhteen on onnistuttu järjestelyissä, mutta yleisin ratkaisu luoda väljyyttä ja vähentää kontakteja on hänen mukaansa koulutyön tarkka vuorottaminen luokittain.

”Pääsääntöisesti pyritään järjestämään ja porrastamaan toimintaa niin, että lapset ja aikuiset eivät kohtaisi toisiaan kouluissa”, Luukkainen kertoo.

”On tehty ihan minuuttiaikatauluja koko koululle ja koulupäivälle, että kuka liikkuu milloin ja missäkin.”

LUE MYÖS: