Kauppalehti selvitti Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Opetushallituksen näkemyksiä opetuksen tilasta poikkeusoloissa.

OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo toteaa, että tilanne vaihtelee paljon eri koulutusasteiden osalta. Esimerkiksi korkea-asteella ja osin toisenkin asteen opinnoissa etäopetus on jo valmiiksi ollut tuttua.

”Siellä käytäntöjä on jo olemassa, ja lähtökohtaisesti opiskelijoilla on omat laitteet ja opiskelussa on jo iänkin puolesta omatoimisuutta mukana”, Salo sanoo, mutta toteaa että ongelmiakin on.

Lue seuraavaksi:

Kaikkea suunniteltua opetusta ei pystytä siirtämään etäopinnoiksi. Opetushallituksen oppimisen ja kansainvälistymisen johtaja Anni Miettunen sanoo, että on tärkeää jatkuvasti havainnoida nyt tarkasti sitä, millaista tukea oppimiseen ja opettamiseen tarvitaan. Sitä kautta saadaan tilannekuvaa siitä, miten poikkeukselliset opetusjärjestelyt toimivat ja mitkä ovat hyvät käytännöt, joita voidaan jakaa.

”Olemme ison yhteisen asian äärellä, mutta mitä kaikkea se tarvitsee, sitä on oltava nyt herkkä aistimaan. Tärkeää on, että saadaan pidettyä kaikki kyydissä mukana”, Miettunen sanoo.

Tilanteet ja tarpeet vaihtelevat paljon, jotka vaativat sopivaa tukea niin koulussa kuin perheissä. Ensikokemukset auttavat jäsentämään ja vakiinnuttamaan asioita, ja tukemaan tarpeen mukaan.

”Valmiudet ja tarpeet vaihtelevat opetuksen ja koulutuksen järjestäjästä, koulusta ja oppilaitoksesta toiseen sekä luokka-asteelta ja oppilaitosmuodosta toiseen. Yhtä patenttimallia tähän ei ole”, sanoo Miettunen.

”Jos puhutaan ammatillisesta koulutuksesta, siellä on esimerkiksi sellaista käytännön työtehtävien opetusta, jota on vaikea opettaa etänä, ja jossa joudutaan soveltamaan hyvinkin vahvasti tässä tilanteessa”, sanoo OAJ:n Salo.

Huolena on, saavutetaanko se ammattitaito, joka koulussa oli tarkoitus saada. Kaikkeen vaikuttaa nyt se, miten pitkään tilanne jatkuu. Opetushallituksen mukaan ammattikouluista valmistumisten ei kuitenkaan tarvitse siirtyä, sillä ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä on vaihtoehtoisia tapoja hankkia osaamista ja osoittaa sitä.

”Sama tilanne on lukiossa, missä myös opetus voi olla toiminnallista ja esimerkiksi kokeellista työskentelyä, jota on vaikea toteuttaa etänä”, Salo toteaa.

Lue myös:

Jokaisella kouluasteella oppijat eroavat yksilöllisesti toisistaan siinä, miten jokainen oppii.

”Opetusta tuntemattoman on helppo sanoa, että senkun lukee kirjaa ja tekee tehtäviä. Jos oppiminen oikeasti onnistuisi näin, ei tarvittaisi oppilaitoksia ylipäänsä. Valitettavasti aika usein oppiminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja tarvitaan ne opettajan miljoona konstia, joiden avulla jokainen sitten oppii”, Salo sanoo.

Kaikkiin samoihin konsteihin ei kuitenkaan nyt etäopetuksessa ole mahdollisuutta.

Kirjalliset ohjeet hankalia

Perusopetus ei normaalioloissa ole etäopetuksena lain mukaan mahdollista. Monilla oppilailla, etenkin pienimmillä tai niillä, joilla on oppimisessaan pulmia, korostuvatkin nyt etenkin kirjallisten ohjeiden noudattamisen hankaluudet.

”On iso osa oppilaita, joille kirjalliset tehtävänannot ovat tosi vaikeita. Joka luokassa on oppilaita, jotka tarvitsevat ohjausta kädestä pitäen. Tähän on nyt rajatut mahdollisuudet”, Salo toteaa.

Anni Miettunen sanoo, että osa oppilaista on kuitenkin loistanut etäopetuksessa aivan eri tavalla alakoulun puolella.

Erilaiset digitaaliset sovellukset voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden käytössä on käynnistysvaikeuksia vaihtelevien digitaitojen lisäksi laitteiden osalta. Eri kaupunkien ja kuntien tilanne on hyvin erilainen.

”On suuri määrä kuntia ja kouluja, joissa opettajaltakin puuttuvat henkilökohtaiset digilaitteet, puhumattakaan että kaikilla oppilailla niitä olisi”, sanoo Salo.

Video-opetus voi myös helposti mennä pelkäksi luennoimiseksi.

”Nykyään kouluissa pedagogisesti yritetään pikemminkin välttää tällaista ja tehdä opetus toiminnallisemmaksi.”

Etäopetuksen ongelmiin voidaan lisätä sekin, ettei kaikkiin oppilaisiin aina saada yhteyttä.

”Tällaistakin viestiä on tullut. Valitettava tilanne on se, että myös normaalisti on oppilaita, joiden koteja mikään viesti ei tavoita, meni se sitten paperilla tai Wilma-järjestelmän kautta”, Salo kertoo.

Normaalioloissa seurataan säännöllistä koulunkäyntiä, ja nytkin seurataan sitä, että oppilaisiin saadaan yhteys. Vanhemmilla on vastuu siitä, että oppivelvollisuus toteutuu.

”Jos oppilaita ei mitenkään tavoiteta, pyritään tietysti ensin soittamaan. Jos lapset ovat täysin koulun tavoittamattomissa, on koulun velvollisuus olla yhteydessä lastensuojeluun kuten normaalioloissakin.”

Lue myös:

Joiltain oppilailta on tuntunut unohtuneen oppivelvollisuus, ja etäopetus on tulkittu lähinnä lomaksi. Etäopiskelun vaatima omatoimisuus on siis saattanut osoittautua vaikeaksi.

”Ei ole mikään salaisuus, että joka luokalla on oppilaita, joilla murrosiässä koulunkäyntimotivaatio voi olla hyvinkin kadoksissa. Silloin tunneilla mitataan opettajan ammattitaitoa.”

Ikäviä vaikutuksia oppimiseen

Koulunkäynti poikkeustilassa on kaikille haastavampaa kuin tavallisesti. Erityisen heikossa asemassa ovat Salon mukaan esimerkiksi vieraskieliset oppilaat ja tehostetun ja erityisen tuen oppilaat, joista suurin osa nyt kotona.

”Ei ole vaikea kuvitella, että etäopiskelu on haastavaa oppilaalle, jolla on vaikeita oppimisvaikeuksia. Erityisopettajat pyrkivät auttamaan etänä mahdollisimman paljon, mutta vaikeaa on, koska erityisopetuksessa vielä etenkin korostuu tiivis vuorovaikutus.”

Ylipäätään täysin uusien ja erilaisten opetusvälineiden käyttö on joillekin suurempi haaste kuin toisille.

Salo on huolissaan poikkeustilan vaikutuksesta oppimiseen. Opettajat joutuvat tekemään valintoja siitä, mitä asioita käsitellään, koska kaikki ei onnistu etäopetuksessa. Tavoitteita ja oppisisältöjä jää väliin, vaikka ne pyritään korvaamaan jollakin muulla.

”Poikkeustilanteella tulee olemaan haitallisia seurauksia oppimiseen. On tärkeää tehdä kaikki mitä tehtävissä on, jotta negatiiviset vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet ja varautua etukäteen siihen, että meillä on resursseja korjaaviin toimiin poikkeustilanteen päätyttyä.”

Korjaaviin toimiin kuuluu riittävä tukiopetus ja erityisopetus, mutta opetuksen määrän lisääminen voisi olla myös yksi vaihtoehto.

”Suomessa on tunnetusti pienet opetusmäärät, ja meillä olisi varaa vähän lisätä opetuksen tuntimäärää, ilman että koulupäivät venyisivät liian pitkäksi.”

Huoli oppimisesta tunnistetaan myös Opetushallituksessa.

”Nyt kannattaa vaiheittain katsoa, miten kokonaisuus etenee. Toki varaudumme koko ajan tulevaan ja teemme pohjatyötä eri vaihtoehtojen eteen”, Miettunen sanoo.

Tilanne kuormittaa merkittävästi myös opettajia, ja työn organisoinnissa on vielä haasteita.

”Etäopetusta suunniteltaessa on koko ajan arvioitava työskentelytapoja niiden kuormittavuuden näkökulmasta. Sama pätee niin opettajiin kuin oppilaihinkin”, Salo sanoo.

Lue seuraavaksi: