Sote-valiokunnan jäsen, oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto varoittaa blogissaan niin kutsutusta toisiolaista eli sosiaali- ja terveyspalveluiden toissijaista käyttöä koskevasta laista. Tämä lakiesitys odottaa parhaillaan käsittelyä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

”Tosiolaki mahdollistaisi terveystietojen luovuttamisen yritysten ’kehittämistoimintaan’. Olen todella huolissani tästä kyseenalaisesta muotoilusta, sillä se voi tarkoittaa lähes mitä tahansa. Orwellkin kadehtisi hallituksen ideoita hyödyntää maksimaalisesti kansalaisista digitaalisesti saatavilla olevaa tietoa”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa viitaten George Orwellin dystopiaan ”Isoveljen” vartioimasta yhteiskunnasta.

LUE PUHEENVUOROSSA: Sote vaatii dataa - mutta millä ehdoilla?

Bioetiikan tutkija Heikki Saxén varoitti viime kuussa Uuden Suomen haastattelussa niin toisiolain kuin myös biopankkilain uudistuksen ja genomilain seurauksista. LUE TARKEMMIN: Asiantuntija varoittaa: Google petti räikeästi lupauksensa – Suomenkin terveystiedot lipuvat helposti väärään käyttöön

LUE MYÖS: Suomen valtion suunnitelmista löytyi ”isoveljen märkä uni” – Tietosuojavaltuutettu kauhistui

”Hallituksen markkinaehtoinen sote-uudistus tekee ihmisestä asiakkaan ilman kuluttajansuojaa. Toisiolaki puolestaan jättäisi kansalaisen ilman tietoa siitä, mihin kaikkeen hänen tietojaan käytetään. Ymmärtääkö hallitus, kuinka arkaluontoisia terveystiedot ovat? Nähdäkseni hallituksessa suhtaudutaan näihin kysymyksiin liian holtittomasti”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.

Alanko-Kahiluodon mukaan suuressa sote-uudistuksessa henkilötietojen käsittely ja tietoturva muodostavat ”juridisesti kenties vaikeimman kokonaisuuden valinnanvapauslaissa”.

”Käsittelyssä ovat ihmisten kenties arkaluontoisimmat ja yksityisimmät tiedot: terveyteen ja sosiaalipalveluihin liittyvät tiedot. Sote-lakien pykälät eivät kuitenkaan säätele riittävän yksityiskohtaisesti, mitä tietoja ihmisistä saa käyttää kapitaatiokorvauksen laskemisen perusteena. Kansalaisen ei myöskään olisi mahdollista saada nähtäväksi, mihin hänen kapitaatiokorvauksensa perustuu”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.