Insinöörityövoiman rekrytoinnissa on merkittäviä ongelmia. Insinööriliiton tuoreen kyselyn mukaan 75 prosentilla alan yrityksistä on rekrytoinnissa jonkin verran tai paljon ongelmia. Erityisen paljon haasteita on informaatio- ja viestintäalalla.

Liitto teki kyselyn yli 10 henkeä työllistävien yritysten johdolle. Työvoiman tarvetta ja saatavuutta kartoittavaan kyselyyn vastasi 172 insinöörejä työllistävää yritystä.

Kyselyn mukaan hakijoita on liian ylipäätään liian vähän ja osaavia hakijoita vielä vähemmän.

(Juttu jatkuu graafien alla.)

Rekrytoinnin haasteet ovat, ­että hakijalla ei ole riittävää osaamista ja kokemusta tai hakijoita on liian vähän. Tekniikka ja teknologia kehittyvät niin nopeasti, että osaaminen vanhenee tosi nopsaan. 15 vuotta sitten valmistuneiden osaaminen ei välttämättä vastaa työelämän tarvetta”, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Katri Manninen.

Rekrytoijien mielestä hakijan tärkeimmät ominaisuudet ovat motivaatio, työkokemus ja sopivuus tiimiin.

”Tarvitsemme kaiken koulutetun insinöörityövoiman markkinoille. Meillä on yli 4 000 työtöntä insinööriä. Osalla osaaminen ei enää vastaa työelämän tarpeita. Meidän pitäisi ensisijaisesti täydennyskouluttaa työttömät erilaisilla muuntokoulutuksilla tai muilla nopeilla koulutuksilla”, Manninen linjaa.

Valtio rahoittaa muuntokoulutukset hankerahoituksena, mikä ei ole Mannisen mielestä jouhevin mahdollinen rahoitusmuoto. Yritykset ostavat jonkin verran tilauskoulutusta itse, mutta muuntokoulutus nojaa ministeriöiden rahoitukseen.

”Meidän on mietittävä, miten saamme ulkomaisia huippuosaajia Suomeen”, Manninen sanoo.

Työvoiman tarve kasautuu lähivuosina tieto- ja tietoliikennetekniikan alalle. Mannisen mukaan koodareita tarvitaan koko ajan enemmän.

Lue myös: