Sanna Marinin (sd) hallituksen ilmastorahastohanke on herättänyt ihmetystä tällä viikolla. Hankkeen onnistuminen epäilyttää monia, sunnuntaina siihen kiinnitti varoittavaan sävyyn huomiota vihreiden Osmo Soininvaara.

Hallitus kertoi helmikuun alussa, että se perustaa Valtion kehitysyhtiö Vaken hallinnassa olevien osakkeiden tuotoille rahaston, joka tukee ilmastotyötä. Vakessa on omaisuutta 2,3 miljardin euron edestä.

Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen ehti alkuviikolla jo ihmetellä, missä muodossa yritykset saavat rahoitusta Vakesta ilmastotoimiin. Onko kyse tuista, oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta (osakkeista) vai lainoista, hän kysyi mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine vastasivat, että on runsaasti ilmaston kannalta hyviä hankkeita, jotka eivät vain ole taloudellisesti kannattavia. Näiden rahoittamiseen tarvitaan markkinapuutteen vuoksi ilmastorahastoa.

”Kyse on siis taloudellisesti kannattamattomien hankkeiden subventoimisesta, joka tehdään budjetin ulkopuolelta, jotta budjettia ei paisutettaisi. On tietysti hyvä, että ilmastotekoihin on tarjolla rahoitusta, mutta jokin tässä tökkii”, Osmo Soininvaara kommentoi blogissaan sunnuntaina.

Hän katsoo, että jos ilmaston kannalta järkevät hankkeet eivät ole kannattavia, ongelma on talouden pelisäännöissä ja puutteellisessa hintaohjauksessa.

”Markkinapuutteet pitäisi poistaa. Sen sijaan, että subventoimme hyviä hankkeita, meidän pitäisi verottaa ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. Silloin ei tarvittaisi mitään valtiollista elintä päättämään, mitkä teknologiat ovat parhaita torjumaan ongelmaa, vaan markkina löytäisivät ne. Ilmastonäkökohta pitäisi saada mukaan yritysten kaikkiin päätöksiin, ei vain niihin, joihin saa valtion tukea. Siksi pitäisi keskittyä markkinapuutteiden poistamiseen. Siinä on tietysti se ikävä puoli, että tällainen voi harmittaa niitä, joiden ilmastoa vahingoittava toiminta tulee kalliimmaksi. Siitä tämä taitaa kiikastaa.”

Soininvaara huomauttaa, että jos valtion rahoitus näin tunkeutuu teollisuusyritysten sisälle subventoiduilla lainoilla, syntyy kannustinsekamelska, joka voi pahimmillaan osoittautua suureksi virheeksi.

”Subvention lupaamisen suurin riski on, että se pysäyttää myös kannattavien hankkeiden toteutumisen markkinaehtoisesti. Miksi tehdä omilla rahoilla mitään, kun voi vähän odottamalla saada valtiolta tukea? Valtion rahaa on kivaa jakaa niin kauan kuin sitä on, mutta ei se valtion kirstu rajaton ole. Kassan kartuttaminen taas on ikävää, vaikka hiiliverot olisivatkin subventiota parempi ohjauskeino”, hän kommentoi.

Tukiviidakon lisäämisen sijaan Soininvaara itse nostaisi päästöoikeuksien hintaa ”kunnolla ” vähentämällä niiden määrää.

Vaken toimitusjohtajan Paula Laineen mukaan pääsy Pariisin sopimuksen ja Suomen itselleen asettamiin tavoitteisiin, eli hiilineutraalius vuonna 2035, vaatii vuosittain jättimäisiä investointeja.

”Lisäinvestointien tarve, jotta pääsemme Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja hiilineutraaliksi 2035 on Suomessa miljardi euroa vuodessa. Investointikuilu on valtava”, hän kommentoi ilmastorahaston julkistamisen yhteydessä.

Lue lisää:

Vaken investoinnit suunnattaisiin teollisuudelle, kuten kauppaan, rakentamisen, kemianteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen.

Vuonna 2016 perustettu Vake oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) lempilapsi, jonka kohtalo samoin kuin varsinainen tarkoitus on ollut hieman hämärän peitossa. Syyskuussa 2019 julkaistu selvitysmiehen raportti esitti Vaken lopettamista ja 2,3 miljardin euron osakepääoman palauttamista valtiolle. Tuohon mennessä yhtiö ei ollut saanut ”tasetta töihin” sijoituksin, kuten Sipilän tehtävänanto alun perin kuului.

Lue lisää: