Hallitus on linjannut kehysriihessään valmiudesta lisärahoitukseen maakuntien rahoitusmallissa, josta maakunnat ovat olleet huolissaan.
Uudenmaan liiton muutosjohtaja Markus Sovala sanoi aiemmin Uudelle Suomelle, että rahoitusjärjestelmässä on Uudenmaan näkökulmasta paljon korjattavaa. Sovalan mukaan vuoden 2020 valtionosuus on ollut jäämässä liian pieneksi, koska menojen on katsottu pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2019 huomioimatta väestön ikääntymistä ja siirtymävaiheen kustannuksia. Lue lisää: Sotesta seuraa miljardivääntö: Uudellamaalla halutaan eroon liian kovista leikkauksista – ”Valtion kanssa kana kynimättä”
Nyt hallitus näyttää vastaavaan maakuntien hätähuutoon julkaistuaan myöhään tiistai-iltana kannanoton kehysriihestä. Valtiovarainministeriö kävi maaliskuussa neuvotteluja kaikkien maakuntien kanssa ja katsoo nyt, että muutoskustannusten todellista tasoa on syytä tarkemmin arvioida. Muutoskustannuksia tulee muun muassa tiloista ja ict-järjestelmistä sekä palkkaharmonisaatiosta.
– Hallitus turvaa maakuntien rahoituksen riittävyyden ja uudistuksen sujuvan alun, kannanotossa linjataan.
– On erittäin tärkeää, että maakuntien toiminnan aloitus vuonna 2020 sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti.
Jos rahoituksen riittävyyden vaarantavia muutoskustannuksia tunnistetaan, ensi vuoden kehysprosessissa varaudutaan asiaan. Toisaalta jo kuluvan vuoden syksyllä varaudutaan huomioimaan korjaustarpeet, jos maakuntien rahoituslain täydennysesityksen valmistelussa huomataan maakuntien toiminnan aloittamisessa palvelujen järjestämishaasteita.
– Sekä suuret kaupungit että kuntakenttä laajemmin ovat ilmaisseet huolensa uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. On tärkeää, että kunnat ja valtio arvioivat yhdessä näitä vaikutuksia. Tarkennettu arviointi vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään välittömästi nyt eduskunnassa olevien maakunta- ja soteuudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen, kannanotossa linjataan.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi Twitterissä, että muun muassa Uusimaa on tuonut esille, että maakuntien rahoitusmalli ei ota aloitusvuonnaan 2020 huomioon palvelutarpeen muutosta, kuten väestön kasvua.
–Hallitus linjasi tiistaina, että on valmiutta korjata asiaa lisärahoituksella, Vehviläinen twiittasi.
Vehviläisen mukaan muutoskustannusten kattamiseen varaudutaan erillisesti.
– On riski, että maakuntien yleiskatteellinen rahoitus ei yksin riitä.
Hallituksen terveiset kehysriihestä otettiin ilolla vastaan. Uudenmaan liiton Sovala ja Pirkanmaan liiton sote-projektijohtaja Jaakko Herrala vaikuttivat tyytyväisiltä samoin kuin Uusimaa 2019-hankkeen hankejohtaja Markus Syrjänen, joka toimii nykyään Espoon sosiaali- ja terveyspalvelujen talous- ja hallintojohtajana.
–Looginen ja odotettu päätös, rakentaa luottamusta. Kiitos erityisesti varhaisesta ajoituksesta! Euromääriä en ole nähnyt, mutta luontevaa olisi käyttää VM:n ja STM:n käyttämää some-mallin mukaista arviota, Syrjänen twiittasi.
– Joskus tuntuu siltä, että työllä on merkitystä. Markus Syrjäselle kuuluu kiitos siitä, että osaisimme nostaa vuoden 2020 rahoituksen ”ostoslistamme” kärkeen. Ja koko Uusimaa 2019 -hankkeelle, että olemme jaksaneet toitottaa huoliamme. ”Ostoslista” ei kuitenkaan vielä tyhjä, Sovala sanoi Twitterissä.
– Maakuntia on kuultu simulaationeuvottelussa ja valiokunnissa. Vuoropuhelu lupaa hyvää, Herrala twiittasi.
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen vaati maakuntien yleiskatteellisen rahoituksen taustalaskelmia valtiovarainministeriöltä käyttöön. Maakuntauudistuksen valtakunnallisen toimeenpanon koordinaattori Ville-Veikko Ahonen vastasi, että taustalaskelmien avaamisesta on sovittu kevään maakuntien simulointikierroksella. Hänen mukaansa laskelmat päivitetään vielä nyt huhtikuun aikana.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti ja kaikki maakunnat ovat hakeneet pilotteihin. Pilotit voivat alkaa heinäkuussa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain. Päätökset piloteista tehdään ensi kuussa. Tarkoitukseen on tässä vaiheessa varattu yhteensä 100 miljoonaa euroa ja nykylainsäädännön mukaisiin valinnanvapauskokeiluihin on aiemmin osoitettu 30 miljoonaa euroa.
Kasvupalvelupiloteista on tullut 26 esitystä, joista noin puolet sisältää tavalla tai toisella allianssimallin kokeilun. Tarkoitus on kokeilla sote- ja kasvupalveluiden yhteensovitusta pitkään työttömänä olleiden palveluissa. Pilotteja voidaan käynnistää syksyllä, kun kasvupalvelulaki on hyväksytty eduskunnassa.
Lue myös:
Kuohuttavan sote-laskelman tehnyt johtaja: ”Tämäkään ei ole kauhuskenaario”
”Käsittämätön” leikkaus onkin riskiskenaario – Helsingin painava sote-huoli ”meni liian pitkälle”
