Pankkikriisi ravistelee finanssialaa ja sijoitusmarkkinoita. Pankkeja on kaatunut viranomaisten syliin Yhdysvalloissa, ja Euroopassakin nähtiin poikkeuksellinen järjestely, kun sveitsiläispankit pakotettiin yhdistymään.

Taustalla on pankkien yhteinen ongelma, jossa taseissa olevien joukkolainojen käyvät arvot ovat pudonneet selvästi niiden ostohetkestä korkojen nousun vuoksi.

Onko suomalaisen tallettajan syytä olla huolissaan?

Markkinaraati on asiasta harvinaisen yksimielinen: ei ole.

”Uskoisin, että suomalainen tallettaja voi olla rauhassa. Eurooppalaisten pankkien pitäisi tässä ympäristössä edelleen pärjätä”, sanoo työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti, aiemmin pitkän uran pankkiekonomistina tehnyt Tiina Helenius.

”Finanssikriisin jälkeen on tehty hyvin paljon lainsäädäntöä, jolla turvataan pankkien toimintaa. Tässä tulee läpi sekin, että viranomaiset ovat oppineet paljon kriisinhallinnasta. Se ripeys, millä nyt lähdettiin torppaamaan ongelmien laajenemista, on vahva osoitus siitä.”

Helenius huomauttaa, että Yhdysvalloissa pankkien regulaatiota kevennettiin osin vuonna 2018.

”Ehkä siinä on yksi syy, minkä takia korkoriskin hallinta on ollut puutteellista näissä pankeissa, jotka joutuivat ongelmiin.”

Suomalaiset pankit ovat hyvin vakavaraisia, ja maksuvalmius on hyvä, sanoo Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.

”Pitää myös muistaa, että meillä on 100 000 euron talletussuoja olemassa.”

Miten lähellä katastrofia pankit kävivät?

”Sitä on vaikea sanoa. Merkittävästi siinä tosiaan auttoi se, että ripeästi toimittiin. Mutta samaa mieltä, tallettajien ei tarvitse olla huolissaan”, sanoo Aktian säästämisen ja sijoittamisen johtaja Thomas Lindholm.

Mitä pankkien luottamuskriisissä tapahtuu seuraavaksi? Helenius ennustaa kahta kehityskulkua, joissa piilee molemmissa omat riskinsä.

(Juttu jatkuu videolinkin jälkeen)

Sijoittajat säikähtivät keskiviikkona, kun Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ilmoitti, ettei hallinto olekaan suunnittelemassa talletussuojan yleistä laajentamista, toisin kuin markkinoilla uskottiin.

Helenius kuitenkin uskoo, että tukea löytyy, kun sitä tarvitaan.

”Kriisiytyneiden pankkien talletuksia on jo taattu kokonaismääräisesti. Uskon, että se on ohjenuora: jos tilanne vaikeutuu ja talletuspakoa alkaa näkyä laajemmin, niin tukea tullaan antamaan.”

Kokonaan toinen asia on, että pankit alkavat yhä enemmän karttaa riskejä.

”Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että esimerkiksi yritystoiminnassa, jossa on enemmän riskiä, rahansaanti vaikeutuu. Tällä on vaikutuksia talouskasvuun, ilman muuta.”

Euroopan pankkien tilanteesta hän sanoo olevansa levollinen, ainakin toistaiseksi. Hän kuitenkin lisää, että reaalitalouden kautta voi tulla iskuja pankkeihin, kun taloussuhdanne heikkenee.

Katso oheisesta videosta, mitä Markkinaraati sanoo määräaikaistalletusten hyödyistä ja haitoista.