Metalliliittolainen pääluottamusmies Petri Partanen tyrmää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikeet yksilöllisen irtisanomisen kriteereihin puuttumisesta. Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén puolestaan arvioi, että rekrytointeihin liittyvät uhkakuvat ovat todellinen este työllistymiselle.

Hallitus kaavailee yksilöllisten irtisanomiskriteerien höllentämistä alle 20 henkeä työllistävien yritysten kohdalla. Samalla hallitus pohtii, voiko Suomessa irtisanoa nyt liian helposti kollektiivisista eli tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

–En ymmärrä, miten työpaikkoja voidaan luoda lisää helpottamalla työntekijöiden irtisanomissuojaa, mutta nyt näin kuitenkin aiotaan tehdä. Ihmisiä ei saisi kohdella eriarvoisesti perustuslain mukaan, mutta maan hallitus haluaa kohdella ihmisiä eri tavalla riippuen siitä, kuinka suuressa työpaikassa he ovat sattuneet löytämään työnsä. Ei tarvitse olla fakiiri, jotta voi ennustaa että tämä sama leviää myöhemmin isompiinkin yrityksiin, ja sitä perustellaan yhdenvertaisuudella, Partanen kommentoi Puheenvuoron blogissaan .

Matti Virén muistuttaa, että Suomessa ”taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä” työntekijöitä voi irtisanoa, mutta tällöin puhutaan kollektiivisista ongelmista.

–Mitäpä jos meillä on ongelmia yksilötasolla? Sellaisia voivat olla esimerkiksi alkoholismi, huono työkyky (tekee vain ”sutta”) ja epärehellisyys. Periaatteessa nämä käyvät irtisanomisperusteena, vain periaatteessa. Esimerkiksi alkoholismin tapauksessa edellytetään usein ”hoitoon ohjausta”, varoituksia, todisteita jne. Prosessi päätyy hyvin usein oikeudenkäyntiin ja silloin rahaa palaa. Tiedän tapauksia, jossa työnantaja ei ole keksinyt muuta ratkaisua ongelmaan kuin yrityksen lopettaminen. Paradoksaalista on se, että kaikki saa irtisanoa, mutta yhtä ei. Yhteiskunnan kannalta se ei tietenkään ole kovin edullista, yhtä vähän kuin se, että yrityksessä kustannusten kantoon epäsuorasti osallistuvat ”muut työntekijät”, hän toteaa omassa Puheenvuoron blogissaan .

–Olen aika varma, että nämä rekrytointeihin liittyvät uhkakuvat – todelliset tai liioitellut – ovat todellinen este työllistymiselle. Varsinkin pienissä yrityksissä ei ole resursseja oikeudenkäynteihin päinvastoin kuin vastapuolella (ammattiliitoilla), joilla runsaasti henkilökuntaa ja halukkuutta prosessoida näennäisen selviäkin tapauksia, hän jatkaa.

Petri Partanen sanoo, ettei ymmärrä perustelua siitä, että pienet yrittäjät voivat helpommin palkata ensimmäisen työntekijänsä.

–Tässä muutoksessa raja halutaan asettaa 20 kokoisiin yrityksiin. Näillä perusteluilla maksimirajan olisi tullut olla jotain 3-5 välillä. Mutta tällä 20 hengen rajalla saatiin merkittävä osa Suomen järjestäytymättömistä palkansaajista huonompien työehtojen alle. Alle 20 hengen yrityksissä keskimääräinen järjestäytymisaste on todennäköisesti heikompi kuin suuremmissa yrityksissä. Pienten yritysten palkansaajien tulee nyt kiireesti järjestäytyä liittoihin, sillä tämän lain rajoja tullaan hakemaan oikeudenkäynneissä, joihin ei kenelläkään ole yksin varaa. Tässä jos missä tullaan tarvitsemaan liittojen leveitä harteita ja oikeusapua.

Matti Viréniä sen sijaan ”kammoksuttaa” ajatus, että kaavaillut muutokset irtisanomissuojaan merkitsisivät vain verbaalisia muutoksia lainsäädäntöön.

–Niin kauan kuin lainsäädäntö antaa tukinnanvaraa, asia pysyy juristien pelikenttänä. Ja silloin mikään ei muutu, eikä siitä hyvää seuraa. Pitäisi jotenkin saada aikaa konkreettisia muutoksia itse järjestelmässä esimerkiksi asettamalla jokin selvä rahallinen katto irtisanomiskorvauksille tai määrittämällä jokin irtisanomisaika, johon ei tarvita mitään perusteluja, hän kuvailee.

Virén huomauttaa kuitenkin, että muutoksista ei ole odotettavissa helppoja, koska työntekijäitä ”on lähestulkoon kymmenen kertaa enemmän” kuin työnantajia.

–Sen verran poliitikotkin osaavat matematiikkaa, että tietävät paremmaksi asettua äänestäjien enemmistön puolelle. Ja aniharva poliitikko rohkenee puhua irtisanomissuojasta kriittiseen sävyyn. Ja toki voimasuhteet näkyvät nykyisessä työlainsäädännössä. Työntekijä voi käytännössä irtisanoutua minuutin varotusajalla - vai onko koskaan tullut vastan tapausta, jossa työntekijää olisi sanktioitu liian lyhyestä irtisanomisajasta! Sen sijaan työnantajalla ei yksilökohtaisesti ole mitään irtisanomisaikaa, periaatteessa se on ääretön, hän toteaa.

Työministeri Jari Lindström (sin.) toppuutteli jo perjantaina hallituksen ehdotuksesta syntynyttä kuohuntaa toteamalla Kauppalehden mukaan, että kyse on ”tahtotilan ilmauksesta”. Samassa yhteydessä hän sanoi hallituksen seuraavan työllisyyslukuja tarkasti, ”jos lainsäädäntö saadaan läpi”.

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tyrmäsi hallituksen ehdotuksen perjantaina toteamalla, että Sipilän hallitus uhkaa tällä esityksellään jakaa työmarkkinat kahtia.

Lisää aiheesta:

Potkujen ehtoihin muutos? Lindströmillä toisenlainen ääni kuin Sipilällä – ”Jos saadaan läpi…”

Antti Rinne häkeltyi hallituksen ehdotuksesta: ”Uhkaa jakaa työmarkkinat kahtia”

Antti Rinne perkaa Sipilän esimerkin – ”Ei ymmärrä yhtään mitään työelämästä”