Eduskunnassa vallitsi torstaina jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, että kansanedustajien sopeutumiseläkkeen käytössä havaittuihin ”ylilyönteihin” tulisi puuttua. Kansalaisaloite sopeutumiseläkkeen taannehtivasta lakkauttamisesta ei kuitenkaan saanut varauksetonta tukea.

Sopeutumiseläke on uusien kansanedustajien käytöstä jo poistettu järjestelmä, joka on korvattu kolmivuotiseksi rajoitetulla 1720 euron sopeutumisrahalla. Entisestä sopeutumiseläkejärjestelmästä nauttivat kuitenkin ennen vuotta 2011 valitut edustajat, jotka ovat olleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta ja jotka eivät työllisty eduskunnasta jäämisensä jälkeen. Sitä voidaan maksaa 65 vuoden ikään asti.

Kansalaisaloite kumoaisi vanhat lakipykälät ja siirtäisi myös nämä nyt sopeutumiseläkkeeseen oikeutetut kansanedustajat nykyisen sopeutumisrahan piiriin. Lue lisää: Sopeutumiseläkettä maksettiin 1 335 534 euroa – Aloite perumisesta eduskuntaan

Useampi kansanedustaja nosti lähetekeskustelussa esiin esimerkkejä sopeutumiseläkettä nostavista kansanedustajista, jotka ovat muun muassa tehneet työtä yrityksen laskuun nostaen pääomatuloja, jotka eivät vaikuta sopeutumiseläkkeen suuruuteen. Tuoreimpana esimerkkinä mainittiin entinen kansanedustaja, joka tekee papin töitä joka toinen kuukausi ja on virkavapaajärjestelyn avulla nostanut sopeutumiseläkettä vuosia.

– Kuppi meni nurin viimeistään tässä, kansanedustaja Simon Elo (sin.) sanoi esimerkistä.

Hänen mukaansa järjestelmää pitäisi korjata niin, että työn osa-aikaisuus ei enää mahdollistaisi ”kikkailua” ja että myös pääomatulot otettaisiin huomioon tuloina. Tästä moni kansanedustaja oli samaa mieltä.

Kuitenkin kansanedustajat huomauttivat myös, että eduskunnasta ulos jäävä kansanedustaja ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Jonkinlainen turva työttömyyden varalle täytyy heilläkin olla työtä tekevinä ihmisinä, vetosivat muun muassa Silvia Modig (vas.) ja Hannu Hoskonen (kesk.).

– Siinä jää tyhjän päälle jos ei mitään ole, Hoskonen sanoi.

Sipilältä kysyttiin hallituksen kantaa

Oppositiopuolue perussuomalaiset, joka kannattaa kansalaisaloitetta, kysyi pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) hallituksen kantaa sopeutumiseläkkeen poistamiseen. Sipilä väisti kysymyksen vetoamalla eduskunnan päätösvaltaan asiassa.

–Nämä kansanedustajien eläkeratkaisut on ratkottu eduskunnassa ja näin on myös tarkoitus tällä kertaa toimia. Puhemies on ansiokkaasti käynnistänyt tästä selvitystyön ja sen perusteella eduskunta sitten tekee tästä ratkaisuja. Nämä eivät ole hallituksen esityksen takana olevia asioita vaan eduskunta ratkoo tämän asian itse, Sipilä vastasi.

Perussuomalaisten Rami Lehto mainitsi vielä pääomatulojen nostamisen sopeutumiseläkkeen ohella ja toisti kysymyksensä hallitukselle.

– Kun tämä varsinaisesti, aivan kuten kuulitte, ei ole hallituksen käsissä vaan se on meidän kaikkien, niin se olisin itse asiassa minä, joka siihen vastaan. Mutta koska minulla ei ole sitä mahdollisuutta, niin haluaako joku ministereistä vastata, sanoi puhemies Paula Risikko (kok.).

– Järjestelmässä on varmasti puutteita, ja uskon, että juuri se on ollut syy siihen, että puhemies on käynnistänyt tällaisen selvitystyön. Mutta asia on eduskunnan käsissä. Hallitus ei ole tuonut aiemminkaan esitystä tähän asiaan liittyen eikä tuo nytkään vaan luottaa siihen, että eduskunta tämän asian ratkaisee sitten aikanaan, Sipilä toisti.

Risikon mukaan asia ratkaistaan keväällä selvitystyön jälkeen.

Wallin puolusti politiikkaa ja poliitikkoja

Kansalaisaloitetta ja julkista keskustelua pidettiin myös populistisena. Entinen ministeri, eduskunnan jättämässä oleva kansanedustaja Stefan Wallin (r.) puhui sopeutumiseläkkeen oikeutuksen puolesta. Wallin korosti, että hän itse ei aio jäädä sopeutumiseläkkeen varaan eduskunnasta jättäytyessään.

Hän piti epäoikeudenmukaisena ajatusta taannehtivasta ratkaisusta.

– Siinä muutetaan ehtoja, jotka silloin ovat olleet voimassa, ja joihin ehdokas on luottanut kenties jättäessään palkkatyönsä [kansanedustajuuden vuoksi], Wallin sanoi.

Wallin myönsi, että myös ylilyöntejä on löytynyt sopeutumiseläkkeen käytössä. Kuitenkin hän korosti, että sopeutumiskorvaukselle on myös aito tarve.

– Kansanedustajan tuulinen työ saattaa olla kaikkea muuta kuin meritoivaa tulevan työuran kannalta – siksi se on aikanaan luotu.

Wallin perusteli tunteikasta puheenvuoroaan sillä, että ”jonkun tulee puolustaa tätä ammattia”.

– Ei voi olla niin, että joku täysin ulkopuolinen häntä alkaa heiluttaa parlamentaarista koiraa, Wallin totesi aloitteesta viitaten eduskunnan päätösvaltaan.

Hänen mukaansa eduskunnan täytyy tehdä asian vaatimat muutokset omista lähtökohdistaan eikä vain julkisen paineen vuoksi. Wallinin puheenvuoroa kiittelivät tämän jälkeen useat edustajat.

Lue myös: Näkökulma: Suvi Lindénin touhut ovat keskisormea työttömille