Taksonomia perustuu tieteeseen, ei lobbaukseen, huomauttaa kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Puheenvuoron blogissaan.

Taksonomia-asetuksella on tarkoitus määritellä ilmastotavoite- ja teollisuudenalakohtaisesti, mikä on kestävää taloudellista toimintaa. Hallituksen rivit repesivät muodostettaessa kantaa komission taksonomiaesitykseen, jolla määritellään myös se, millainen metsien käyttö täyttää kestävän rahoituksen ehdot.

Hän oli taksonomian toinen pääneuvottelija Euroopan parlamentissa. Neuvottelut parlamentin ja neuvoston kesken saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2019 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

”Sekä Suomessa että neuvottelujen eri osapuolilla on ollut riittävästi tietoa ja ymmärrystä lainsäädännön sisällöstä ja sen yksityiskohdista. Siitä huolimatta kun nyt taksonomiasta käytävää keskustelua seuraa, ei vaikuta siltä, että asetusta kuitenkaan tunnetaan riittävästi. Joskus suorastaan vaikuttaa siltä, että siihen ei ole ollenkaan perehdytty”, Pietikäinen sanoo blogissaan.

Hän huomauttaa, ettei taksonomia aseta pakkoa tai kiellä eri metsänhoidon, rakentamisen tai energiantuotannon muotoja, jotka eivät ole taksonomian vihreiden kriteerien mukaisia. Pietikäinen vertaa taksonomiaa luomulainsäädäntöön. Samaa vertausta on aiemmin käyttänyt eduskunnan EU-asioiden suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr). Esimerkiksi luomuperuna täyttää tietyt kriteerit, mutta kuluttaja voi valita myös perunan, joka ei ole luomutuotettua. Myös taksonomiaa voivat noudattaa halukkaat, mutta pakko ei ole.

”Ongelma onkin, että taksonomian metsäkeskustelussa on vaikuttanut olevan kyse joskus siitä, että halutaan väkisin myöntää viherleima kaikille tuotteille, ja väittää näin niin sanotusti yleistä toimintaa erityisvihreäksi.”

Pietikäinen on asiassa eri linjoilla puolueensa kanssa. Kokoomuksessa on katsottu, että hallituksen on äänestettävä delegoitua säädöstä vastaan.

LUE KOKOOMUSJOHTAJAN HAASTATTELU: ”Tämä on farssi” – Kokoomus uhkaa hallitusta välikysymyksellä, antaa loppuviikon aikaa ratkaista metsäriita

Tästä taksonomiassa on kyse

Kun nyt on käytössä lähes 250 erilaista raportointi- ja luokittelujärjestelmää, taksonomia pyrkii harmonisoimaan määritelmät ja vähentämään näin byrokratiaa, Pietikäinen kuvaa. Lisäksi se pyrkii parantamaan investointien läpinäkyvyyttä.

”Asetuksen teknisten kriteereiden tulee perustua ajantasaiseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön. Toisin sanoen taksonomia on tiede-, ei politiikkaperustainen järjestelmä, joka pyrkii asettamaan kriteerit niin korkealle kuin on ympäristön kannalta välttämätöntä.”

Pietikäinen painottaa, että riman on oltava tarpeeksi korkealla ja taksonomiasääntelynkin mukaan standardikehyksen tulee olla huomattavasti parempi kuin alan keskiarvo nykyisin. Pietikäisen mukaan ilmastonmuutoksen kannalta ei ole enää varaa hukkainvestointeihin.

"Nyt kun näistä teknisistä kriteereistä kiistellään parhaillaan, on muistettava, että tiedeperusteisten kriteerien vastustaminen ei ole ainoastaan ympäristön kannalta kyseenalaista, vaan myös ykköstason säätelyn vastaista. Jos emme jo nyt aseta rimaa tarpeeksi korkealle, ilmastonmuutoksen edetessä joudumme vähän väliä tarkistamaan lainsäädäntöä ja kiristämään kriteerejä. Tämä aiheuttaa myös valtavia kustannuksia investoreille ja teollisuudelle. Hyvänä esimerkkinä tästä on aikaisemmin historiassa palmuöljyn määrittäminen alkujaan 'vihreäksi’.”

”Investointien ohjausvaikutusten tulee olla myös pitkäjänteisiä, koska ajatus siitä että määrittelisimme kaasuputken vihreäksi nyt, ja ympäristölle haitalliseksi viiden vuoden kuluttua, on investointien ja investorien kannalta paitsi hankalaa, myös pahimmillaan mahdotonta.”

Komissio julkaisi taksonomian tekniset arviointikriteerit huhtikuussa 2021 delegoidulla säädöksellä, joka sisältää teknisen kriteeristön energiantuotannolle ja metsätaloudelle. Kriteereissä määritellään ehdot, joilla eri energiatuotantomuotoja voidaan kutsua kestäviksi sijoitustuotteiksi. Ilmastokriteerien jälkeen loput tekniset säädökset julkistetaan myöhemmin.

”Metsäkriteeristö ei missään nimessä ole kireimmästä päästä”

Pietikäinen huomauttaa, että jo nyt osa yksityisellä sektorilla käytettävistä ympäristökriteereistä on paljon tiukempia kuin taksonomian kriteeristö ja rahalla on pulaa vihreistä sijoituskohteista.

"Tämän paketin kokonaisuuteen verratessa metsäkriteeristö ei missään nimessä ole kireimmästä päästä, vaan kriteerit on itse asiassa jo valmiiksi poliittisesti tingitty. Parhaillaan taksonomian kriteeristö ei ole varsin kunnianhimoinen, vaan sen pohja tulee pääsääntöisesti pienin lisäyksin siitä, että se noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, niin Suomen kuin EU-tasolla. Viherleiman vaatimuksena on siis pohjautuminen nykyiseen lainsäädäntöön, mikä nostattaa ehkä kulmia. Sitäkin voi kysyä, miten reilua ja perusteltua on, että vaatimustaso vaihtelee eri toimialojen mukaan merkittävästi.”

Raportointi on jo nyt aivan yleinen käytäntö yksityissektorilla samaan aikaan, kun raportointivaatimus ”aiheuttaa porua” taksonomiakeskustelussa, Pietikäinen muistuttaa.

”On päivänselvää, että sen, mitä väitetään, tulee perustua verifioituun tietoon. Aivan tasapuolisesti voin vakuuttaa niin hallituksen kuin opposition edustajille, että kyllä tässä hankkeessa on lobattu. Kauan ja paljon, valitettavasti vain tiedeperusteisuutta ja kunnianhimon tasoa vastaan.”

Kun Suomi ja Ruotsi ovat keskittyneet lobbaamaan metsäkriteeristöä, esimerkiksi Puola ja Saksa ovat lobanneet maakaasussa.

”Kysyä voikin, kuinka järkevää tällainen lobbaaminen on, kun kyseessä on vastaaminen ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen, eli ilmastonmuutokseen, vapaaehtoisella kriteeristöllä. Mieluummin kuulisin vastauksia Suomesta asiantuntijoilta Ilmasto- ja Luontopaneelilta siitä, millaiseksi kriteeristön tulisi muodostua, jotta voisimme vielä onnistua kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.”

”Kaiken lisäksi voisi kysyä, kenen pussiin metsälobbaus nyt oikeasti menee. Siinä missä Suomi on kohtuullisen hyvillä käytännöillään edistyksellisempi kun moni muu jäsenmaa, se pystyisi varsin helposti nostamaan kunnianhimon tasoa, kun taas sen kilpailijoilla tilanne on toinen. Mitä alhaisemmaksi poljemme metsäkriteerit, sitä helpompi kilpailevilla, metsäasioissa jo nyt jäljessä olevilla jäsenmailla on haastaa Suomea, joka pystyisi varmasti parempaan. Mitä huonommat kriteerit asetamme, sitä heikompi on myös Suomen metsien asema.”

Säädös pilkkoutui useampaan osaan

Euroopan parlamentti päätyi delegoidun säädöksen hyväksymisen kannalle äänestyksessä 5. lokakuuta.

Huhtikuussa julkaistu taksonomian ensimmäinen delegoitu säädös pilkkoutui useampaan osaan, ja muun muassa ydinvoiman, maakaasun ja maatalouden asemaa taksonomiassa tullaan käsittelemään erikseen lisäsäädöksillä myöhemmässä vaiheessa.

Jo kesäkuussa 2020 päätettiin, että ydinvoima tulisi, erityisen haastavana kysymyksenä, noudattamaan eri prosessia.

EU-maiden ministerit äänestävät ensimmäisestä delegoidusta säädöksestä 8. joulukuuta, mutta esitys tuskin kaatuu. Suomen lisäksi Ruotsi on kertonut äänestävänsä sitä vastaan.