Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kritisoi suorasanaisesti median itsesääntelyelintä Julkisen sanan neuvostoa (JSN). On poikkeuksellisesta, että JSN:n päätöksiä kritisoidaan julkisesti jälkikäteen.

JSN antoi 21. syyskuuta Aamulehdelle langettavan päätöksen lehden verkkosivuilla huhtikuussa julkaistusta jutusta ”Mitä muka tiedämme venäläisistä naisista? Toimittaja Matti Kuusela etsi käsiinsä pahimman kaikista”.

JSN katsoo Aamulehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa, koska Sortavalan prostituoituja käsitelleessä jutussa käsiteltiin tanssia harrastavia lapsia JSN:n mielestä tuomittavalla tavalla.

– Pikkutyttöjen käsittelytapa olisi jutun asiayhteydestä irrotettuna asiallinen, mutta jutun juonirakenne yhdistää heidät prostituutioon, JSN linjaa.

Jouko Jokinen kirjoittaa Facebookissa, ettei ymmärrä JSN:n perusteluja.

– JSN:ltä järkyttävä päätös, Jokinen kirjoittaa.

– Olen lukenut kirjoituksen kymmenen kertaa läpi, enkä vieläkään pysty rakentamaan tuota perverssiä polkua, joka yhdistäisi tanssikoulun tytöt sortavalalaiseen huoraan asiattomasti JSN:n kirjaamalla tavalla, Jokinen kirjoittaa.

Jokinen tulkitsee JSN:n päätöstä niin, että samassa jutussa ei voisi kertoa sekä prostituoiduista että tanssivista pikkutytöistä. Jokinen kritisoi myös sitä, että JSN perustelee päätöksiään ”tekstin kestämättömällä tulkinnalla” ja sillä, miltä JSN:n jäsenistä tuntuu.

Myös Suomen ensimmäisenä lapsiasiavaltuutettuna vuosina 2005–2014 toiminut Maria Kaisa Aula on ottanut tapaukseen kantaa. Aula kertoo Twitterissä pitävänsä hyvänä sitä, että JSN on ottanut tiukan linjan lasten ihmisarvon suojelussa.

– Suomalaisista lapsista ei olisi voinut tehdä juttua verkkoon tällä tavalla. Artikkeli sinänsä laadukas, Aula myös tviittaa.

Aula on JSN:n varajäsen. Hän kertoo Facebook-kommentissaan, ettei ollut JSN:n kokouksessa paikalla neuvoston tehdessä päätöstä Aamulehden jutusta.

Aamulehti on osa Alma Media –lehtikonsernia, johon myös Uusi Suomi kuuluu.