Lokakuussa 2008 kuollut akateemikko, kirjailija Paavo Haavikko jätti jälkeläisilleen kunnioitettavan perinnön.

Osakekauppaa teksti-tv:n avulla seuranneen ja fiksuja sijoituksia tehneen professori Haavikon perikunta sai tänä vuonna 953 142 euroa.

Viimeisessä haastattelussaan lopun lähenemisen vaistonnut Paavo Haavikko kertoi vain muutamalla elämän aikaansaannoksella olevan hänelle enää merkitystä.

- Metsän omistaminen ja kasvattaminen ja osakkeet, joilla on luotu pohja kustannustoiminnalle, Haavikko totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Kustannustoimella hän viittasi Art House -kustantamoonsa, jonka Valkoinen tiedekirja -sarja on tunnetuimpia suomalaisia sarjoja. Haastattelun aikoihin Haavikko oli jo siirtänyt perustamansa kustantamon johtamisen pojalleen Matti Haavikolle.

Paavo Haavikko tunsi erityistä ylpeyttä siitä, että oli nostanut esiin poliisin surmatyöt Mikkelin panttivankidraamassa. 20 vuotta sitten mies tunkeutui helsinkiläiseen Kansallis-Osake-Pankin konttoriin ja vei mukaan kolme panttivankia. Mikkelin torilla poliisi avasi tulen, ja mies laukaisi dynamiittipanoksensa. Kaksi henkilöä menehtyi.

- Koko tasavalta näki televisiosta, mitä tapahtui, mutta kukaan muu ei reagoinut poliisin toimintaan. Se on hyvin suomalaista, passiivista pelkuruutta, Haavikko sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Haavikkoa on kutsuttu valtakunnanpessimistiksi: hän on arvostellut muun muassa Mauno Koivistoa ja Martti Ahtisaarta, uuden oopperatalon rakentamista, kirjastojen resurssipulaa, hallituksen lamavuosien talouspolitiikkaa ja Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.

-Ja ehkä siitäkin olisi syytä olla ylpeä, että olin aikanaan vasemmiston tappolistalla ensimmäisellä sijalla. Sehän oli kunniapaikka, totesi Haavikko Suomen Kuvalehdelle.

Tekijänoikeusmaksut, nappiin osuneet sijoitukset sekä menestyksekäs kustantamo takaavat, ettei rakastetun kirjailijan jälkipolvi putoa tulolistoilta ainakaan lähivuosina.