Suomen entinen ulkoministeri, konkaripoliitikko Paavo Väyrynen arvostelee Sanna Marinin (sd) hallituksen ulkopolitiikkaa kovin sanoin. Osansa Väyrysen ryöpytyksestä saa myös Juha Sipilän (kesk) hallitus.

”Viime aikoina on ollut nähtävissä merkkejä siitä, että Suomi olisi siirtymässä kansallisia etujamme edistävältä ja realismiin nojautuvalta linjalta idealistisen tai jopa ideologisen ulkopolitiikan suuntaan”, Väyrynen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän nostaa esiin kolme esimerkkiä, joista ensimmäinen on Sipilän hallituksen toimikaudelta.

”Kylmän sodan kauden jälkeenkin Suomi on noudattanut sitä periaatetta, että emme tunnusta hallituksia vaan ainoastaan valtioita. Tällä olemme välttyneet sekaantumasta moniin suurvaltojen välisiin kiistakysymyksiin. Kuitenkin keväällä 2019 Suomi yhdessä joidenkin muiden EU-maiden kanssa tunnusti oppositiopoliitikko Juan Guaidón Venezuelan presidentiksi”, Väyrynen ihmettelee.

Lue myös:

Toinen esimerkki liittyy Suomen kauteen EU:n puheenjohtajamaana, jolloin Suomen hallitus otti jopa tärkeimmäksi tavoitteekseen ilmisoikeuksien ajamisen ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen.

”Sanottavia tuloksia tässä ei saatu, mutta suhteet Unkariin ja Puolaan vahingoittuivat tavalla, josta saatamme joutua vielä pitkään kärsimään”, Väyrynen kommentoi.

Lue seuraavaksi:

Kolmas esimerkki liittyy siihen, että nykyisen hallituksen jäsenet ovat pitäneet puheita, jotka Väyrysen mukaan herättävät kysymyksiä Suomen linjasta. Hän nostaa erityisesti esiin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) Paasikivi-seurassa viime marraskuussa pitämän puheen.

”Arvopohjaisuus ja intressit voivat ulkopolitiikassa myös yhdistyä, ja näin itse koen ihmisoikeusperustaisuuden. Puolustamme sellaista maailmanjärjestystä, jossa meillä on liikkumatilaa, ja jossa itsellämmekin on mahdollista ylläpitää rauhaa, vakautta ja vaurautta”, Haavisto sanoi.

Väyrynen kysyy nyt, mitä tämä tarkoittaa ja mitä Haavisto tarkoittaa intresseillä.

”Nämä kysymykset heräävät sen vuoksi, että tässä puheessaan Haavisto jätti tyystin sivuun Suomen kansalliset edut ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäiset arvot, jotka on määritelty hallitusohjelmassa”, hän sanoo.

Väyrynen viittaa hallitusohjelman kohtaan, jossa sanotaan: ”Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.”

Suomessa valmistellaan parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Väyrynen ennakoi, että tehtävästä on tulossa ”mielenkiintoinen”.

Lue seuraavaksi: