Keskustakonkarit analysoivat puolueen romahdustilaa Kanava-lehden artikkelissa, jonka Suomen Kuvalehti on julkaissut kokonaisuudessaan.

Entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri Seppo Kääriäinen, entinen puoluesihteeri Pekka Perttula sekä kuntapoliitikko ja entinen piirijohtaja Ossi Martikainen myöntävät, ettei keskustan romahdus ole paha uni, vaan ”tilanne on juuri niin tukala kuin miltä se näyttää”.

Kolmikon mielestä pelkkä hallitusvastuu ei selitä romahdusta, vaan kannatuskäyrällä on yhteys tehdyn työn laatuun. Kannatuskato on tullut hiipien, eikä sen syihin ole kolmikon mukaan herätty.

LUE MYÖS: Keskustajohtaja ryöpyttää: Todella huono, aivan sysisurkea tulos – ”Suomalaisten luottamus keskustaan on rapautunut”

2000-luvun tulosluvut kertovat kolmikon mielestä tylyllä tavalla, missä keskusta menee: presidentinvaaleissa kannatus on romahtanut reilu 30 prosenttiyksikköä, kuntavaaleissa 6,3 prosenttiyksikköä sekä eduskunta- ja EU-vaaleissa yli 10 prosenttiyksikköä. Vuosien 2017–2019 vaalitulokset ovat keskustan huonoimpia itsenäisyyden aikana.

”Kevään ja kesän 2019 luvut ovat niin rajut, että ne pakottavat keskustelemaan”, he kirjoittavat artikkelissaan.

”’Alueiden kosto’ toteutui vaalituloksessa. Hajautetun yhteiskunnan idea ei sovi yhteen sen kanssa, että valtion harvat alueelliset (ja myös muut julkiset) työpaikat edelleen keskittyvät.”

Kolmikko kehottaa pohtimaan, miksi kolmen suuren puolueen sijasta Suomessa on nyt viisi keskikokoista puoluetta ja mitä muutos tarkoittanut keskustalle. Kirjoittajien mielestä vertailu vihreiden ja perussuomalaisten kannatukseen voi olla sopiva katalysaattori keskustalle.

”Nämä kilpailijat ovat ottaneet keskustan pihteihinsä. Näiden osin keskustahakuisten, mutta toistensa vastakohdiksi hakeutuvien puolueiden yhteenlaskettua tulosta voidaan verrata keskustan kannatukseen 2000-luvulla. Nuo puolueet ovat vahvistaneet uskottavuuttaan politiikan keskikentällä, mutta ovat samalla osanneet asemoitua voimaksi ja vastavoimaksi.”

Kolmikko kritisoi sitä, että keskustan johtaminen ja politiikan suunnittelu ovat liukuneet laajan organisaation ohjelma-, koulutus- ja vaikuttamistyöstä johtoryhmään ja jopa puoluehallitukselta ja työvaliokunnalta eduskuntaryhmän kautta ministeriryhmälle ja johdon avustajille.

”Avainasia on luoda puolueesta uudelleen yhteisö, joka keskustelee, saa ihmisiltä syötteitä paikalliseen toimintaan ja tarttuu ihmisille tärkeisiin kysymyksiin hyvällä itseluottamuksella.”

LUE MYÖS: MTK-pomo lehdille: Keskustalta virheliike – sotkee itse hallituskuviotaan puheenjohtajapelillä

Kolmikko painottaa keskustan vihreyttä, joka on ollut heidän mielestään aina keskeinen osa keskustan identiteettiä. Erityinen ongelma on kolmikon mukaan keskustan suhde vihreisiin, joka voittaa kilpailun potentiaalisista kannattajista. He haluavat keskustalle omintakeisen vihreysohjelman.

”Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa keskustalaisessa aatemaailmassa tasapainoista viljelyä ja luonnon varjelua. Ei ole keskustalle kunniaksi, jos sen edustajat näyttävät keskustelussa asettuvan törsäämisen ja tärväämisen puolelle silloin, kun punnitaan talous- ja luontoarvojen kestävää tasapainoa.”

Kolmikon mukaan keskustalle tunnusomaisen näytön paikkoja ovat esimerkiksi perhepolitiikka ja aluepolitiikka. Syksyn puoluekokousta kirjoittajat pitävät poikkeuksellisen vaativana, ja uuden puheenjohtajan on kyettävä nousun moottoriksi, mutta luotava tilaa muillekin.

”Nyt valitaan puheenjohtaja – ei valtiovarainministeriä, puhumattakaan pääministeriehdokkaasta.”

LUE SEURAAVAKSI: Juha Sipilä tunnustaa olleensa rasite puolueelle: ”Se asia laitetaan kuntoon”