Soten projektijohtaja, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin lausunto siitä, että perustuslakivaliokunan edellyttämä notifikaatiomenettely voitaisiin mahdollisesti hoitaa kevyemmällä menettelyllä hämmentää etenkin sdp:n edustajia.

Nerg toi Ylen haastattelussa esiin oikeusvarmuusmenettelyn.

”Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut notifikaatiomenettelyä, mutta sitten johtopäätöksissä he ovat nostaneet esille myöskin tällaisen oikeusvarmuusilmoitusmenettelyn eli siellä on kaksi vaihtoehtoa”, hän sanoi.

Sdp:n kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Ilkka Kantola ihmettelee Nergin näkemystä. Hänen mukaansa oikeusvarmuusilmoitusta käytetään terminä yleisesti synonyyminä notifioinnille.

”Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ei ole tullut esiin, että olisi jokin notifioinnista erillinen oikeusvarmuusilmoitus”, Kantola huomauttaa tiedotteessaan.

Sdp:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen linjaa samoin, että oikeusvarmuusilmoitus on nimenomaan yhtä kuin notifikaatio.

”Ei PeV:n lausunnossa minusta puhuta mistään kevennetystä menettelystä, vaan nimenomaan ilmoittamisesta komissiolle SEUT 108(3) mukaisessa notifiointimenettelyssä”, hän vastaa Nergille tviitistään syntyneessä keskustelussa.

Nerg sanoo samassa keskustelussa, ettei asiaa mainita perustuslakivaliokunnan lausunnossa, mutta asiaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa näin annettiin ymmärtää.

”Tiekkarissa näin annettiin ymmärtää. Ja tätä nyt juristit läpi käy”, hän sanoi.

Illka Kantola korostaa tiedotteessaan, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa valiokunnan nimenomaisella päätöksellä ei ole käytetty termiä oikeusvarmuusilmoitus.

”Lausunnossaan perustuslakivaliokunta edellyttää Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen eli notifioinnin tekemistä. Korkeimman hallinto-oikeuden tuomarin lisäksi useat johtavat EU-oikeuden asiantuntijat ovat jatkuvasti muistuttaneet hallitusta notifioinnin välttämättömyydestä. On hämmentävää, miksi hallitus ja virkamiesjohto jatkuvasti viittaavat kintaalla näille oikeudellisille neuvoille”, hän kommentoi.Kantolan mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa annetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle pohjimmiltaan kolme vaihtoehtoa: Joko soten valinnanvapausmallista on tehtävä ennen sen hyväksymistä SEUT 108(3) artiklan mukainen notifiointi tai järjestelmän voimaantulosäännöksiä on muutettava niin, että valinnanvapausmallia ei voida soveltaa ennen kuin asianmukainen notifiointi jossain vaiheessa tehdään ja EU-komissio on järjestelmän hyväksynyt. Mikäli sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyy johonkin muuhun kuin edellä mainittuihin ratkaisuihin asiassa, niin se on lausunnon mukaan tuotava vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvioi Uudelle Suomelle perjantaina, että valinnanvapauslait on nyt käytännöllisesti katsoen pakko notifioida.

”Tässä on rautalangasta väännettynä kysymys siitä, että joko valinnanvapauslakipaketti pitää notifioida tai jos ei notifioida, niin sitten valinnanvapauslakia ei saa tässä yhteydessä ajaa läpi, vaan joka tapauksessa pitäisi käydä läpi notifiointi ja odottaa komission hyväksyntä valinnanvapauslakipaketille”, Raitio sanoi.

Lue lisää:

Professori väänsi sen rautalangasta: Valinnanvapaus on pantava EU:n syyniin – ”Ei tässä jää muuta vaihtoehtoa”

Sote-uudistus: Tätä perustuslakivaliokunnan EU-kanta tarkoittaa – Valinnanvapaus voi lykkääntyä