Valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg on tällä hetkellä monen asian keskiössä. Hänen odotettu nimityksensä valtiovarainministeriön ylimmäksi virkamieheksi, kansliapäälliköksi, on viivästynyt hallituksessa viikoilla.

Viime viikolla nimityksen pöydälle jättämistä esitti valtioneuvoston istunnossa kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd). Sdp:n on kerrottu vastustavan Nergin, keskustan ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) ehdokkaan, nimitystä. Tiistaina asiasta saatiin lisätietoa.

Helsingin Sanomien mukaan sdp:n puoluehallitus otti kokouksessaan viime torstaina, ennen valtioneuvoston istuntoa, kielteisen kannan Nergin nimitykseen. Puoluejohto linjasi HS:n mukaan, että Nergin nimitystä ei pidä hyväksyä myöhemmin samana päivänä pidettävässä valtioneuvoston istunnossa. Kielteinen linjaus ei siis välttämättä ole lopullinen päätös puolueen suhtautumisesta.

Samaan aikaan eduskunnassa on alkanut selvitys edellisen vaalikauden sote-sotkusta, joka osaltaan on sdp:n Nergiä kohtaan tunteman epäluottamuksen takana. Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti eilen tiistaina, että se aloittaa omana asianaan selvityksen eduskunnan kattavan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta.

Taustalla on viime vaalikauden yritys uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Viime vaalikaudella selvisi, että valtiovarainministeriö oli pimittänyt maakunta- ja sote-uudistuksen ratkaisevilla hetkillä eduskunnalta uudistukseen liittyviä ”olennaisia tietoja”, kuten perustuslakivaliokunta niiden merkitystä kuvaa. Lehtitietojen mukaan tuolloin sote-johtajana toiminut Nerg oli tietoinen näiden tietojen panttaamisesta, mutta ei puuttunut asiaan.

Apulaisoikeuskansleri kuitenkin katsoi äskettäin ratkaisussaan, että asiassa saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että lakiesityksen valmistelijat olisivat jättäneet eduskunnalle kertomatta asian käsittelyn kannalta merkityksellisiä tietoja.

”Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu poikkeaa eduskunnan näkemyksestä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on sivuutettu se perustuslaillinen näkökulma, jonka mukaan valtioneuvoston laillisuusvalvonta ei voi perustuslain mukaan määrittää sitä, millaista tietoa eduskunta pitää tarpeellisena. Oikeuskanslerinviraston valvontatoimivalta ei ulotu eduskuntaan”, perustuslakivaliokunta totesi tiistaina.

”Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on arvioinut julkisuudessa, että vaikuttaa siltä, että apulaisoikeuskansleri on pyrkinyt mahdollisimman paljon ymmärtämään valtiovarainministeriön selitysyrityksiä. Ojasen mukaan perustuslain näkökulmasta on selvää, ettei apulaisoikeuskanslerin eikä valtiovarainministeriön virkamiesten tehtävänä ole arvioida, mitkä tiedot ovat eduskunnalle merkityksellisiä ja oleellisia. Kaikki tarvittavat tiedot on eduskunnalle toimitettava ja tämä vaatimus korostuu, kun eduskunta nimenomaisesti lisätietoja pyytää”, valiokunta jatkaa.

Eduskunnan kanslian selvityksen mukaan ministeriön virkamiesten menettely vaikutti myös valiokuntatyön sisältöön, ja eri valiokuntien virkamiehet laativat arvioita ja laskelmia valiokunnan työn tueksi virheellisistä lähtökohdista, valiokunta jatkaa.

”Edellä esitetyn valossa on perusteltua, että perustuslakivaliokunta aloittaa omana asianaan selvityksen eduskunnan kattavan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta”, valiokunta totesi.

Eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä sekä lainsäädäntövaltaa ja valtiontaloudellista valtaa käyttävänä valtioelimenä johtuu, että eduskunnan on saatava luotettavat ja kattavat tiedot päätöksentekonsa perustaksi. Tämä on perustuslaissa säädettyjen kansanvaltaisen hallitusmuodon perusteiden toteuttamisen välttämättömiä edellytyksiä, valiokunta muistuttaa.

LUE TUOREEMPI JUTTU:

LUE MYÖS: