Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen tuomitsee Uudelle Suomelle Elinkeinoelämän Keskusliiton vaatimuksen luopua toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta eli käytännössä pakkoruotsista. Lipponen ihmettelee, miksi EK haluaa irtautua sivistysperinnöstä, jonka Suomi on saanut Ruotsilta.

-Ymmärrän, että monet jupit asuisivat mielellään Lontoossa ja puhuisivat vain englantia, mutta eihän se ole Suomen todellisuus. Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin, Lipponen sanoo Uudelle Suomelle.

-Suomi on saanut länsimaisen kulttuurin Ruotsin kautta ja osana Ruotsia.

Lipponen pitää "kummallisena" EK:n johtopäätöstä, että pakkoruotsista tulisi luopua, sillä liiton kyselyssä puolet suomalaisyrityksistä piti ruotsin kieltä tärkeänä rekrytointikriteerinä. Lipposen mukaan ruotsin kielen osaajien tarpeesta työelämässä on kyselyn perusteella yhä huomattavasti vahvempi osoitus kuin esimerkiksi kiinaa puhuvien työntekijöiden.

-EK ottaa kantaa tulevaisuuden tarpeiden perusteella. Ei [kyselyä] voi tulkita noin kuin tekemällä väkivaltaa nykyisyydelle, Lipponen sanoo.

-Mutta olennaista tässä on kulttuurinäkökulma, joka unohtuu nykyilmapiirissä. Puhdas suomalaisuus, mitä se on? Kauhistuttava ajatus.

Lipposen mukaan pakkoruotsin lopettaminen vähentäisi ruotsin kielen opiskelua rajusti, mikä lisäisi sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta Suomessa ja veisi suomalaisyrityksiltä kilpailukykyä. Ruotsin kielen arvostuksen laskeminen näkyy Lipposen mielestä jo nyt "kauhistuttavasti" muun muassa suomalaispoliitikkojen toiminnassa.

-Puhutaan englantia ruotsalaisten kanssa, Lipponen paheksuu.

Lipposen kanssa täysin eri mieltä on kokoomuslainen kansanedustaja Sanna Lauslahti, joka tukee EK:n esitystä ja uskoo, kuten EK itse, juuri sen parantavan suomalaisyritysten kilpailukykyä.

-Englantiahan suurin osa lapsista opiskelee mielellään. Aika pienetkin koululaiset haluavat oppia sellaisia asioita, joita pitävät tärkeinä. --- Hyvällä motivaatiolla opittu vahva kielitaito toisi Suomelle hyvän kilpailuvaltin, kirjoittaa Lauslahti Uuden Suomen blogissaan.

EK:n mukaan ruotsin oppimistulokset ovat pakollisuudesta huolimatta - tai juuri sen takia - heikkoja. Motivaatiopuutetta kuvaa se, että lähes joka kolmas suomenkielinen ylioppilaskokelas jätti vuonna 2009 osallistumatta ruotsin kielen kokeeseen.

Suomen kansalliskielten eli suomen ja ruotsin tukemiseksi perustettiin maanantaina suomenkielinen Kansalliskielten tukiyhdistys, jonka puheenjohtaja on Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria.

Vuorian mukaan yhdistyksen tarkoitus ei ole vain ruotsin, vaan myös suomen kielen tukeminen kansainvälistymisen ja "globishin" paineessa. Pakkoruotsisoppaan yhdistys ei sotke lusikkaansa.

-Se ei ole yhdistyksen toimialaa, me emme ota tiukkapipolinjauksiin kantaa, sanoo Vuoria Uudelle Suomelle.

Omana mielipiteenään hän kuitenkin paljastaa uskovansa, että ruotsin kielen osaaminen on monille suomalaisyrityksille merkittävä kilpailuetu.

Tarvitsetko sinä työssäsi ruotsin kieltä? Vastaa Uuden Suomen kyselyyn täällä.