Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että pakolaiskiintiön nostamiseen palataan myöhemmin. Risikon mukaan kiintiöstä keskusteltiin hallituksen puoliväliriihessä, mutta päätöstä kiintiön nostamisesta ei syntynyt.

Sampo Terho (ps.) torjui aiemmin julkisuudessa voimakkaasti Risikon esityksen kiintiön nostamisesta. Risikko sanoi ennen puoliväliriihtä, että asiasta keskustellaan riihessä ja hän esittää ensi vuoden kiintiön nostamista 300:lla. Lue tarkemmin: Ehdotus hallituksesta: Suomen nostettava pakolaiskiintiötä ensi vuonna

Kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.) huomautti kyselytunnilla, että puoliväliriihestä jäi puuttumaan yksi ennalta odotettu päätös, eli pakolaiskiintiön nosto. Hän muistutti Risikon vastanneen syksyllä 2016, että kiintiötä voidaan nostaa, kunhan turvapaikanhakijoiden määrät tasaantuvat ja ovat hallinnassa, mikä on nyt tapahtunut.

–Esitittekö pakolaiskiintiön nostoa, minkä kokoisena ja millainen keskustelu siitä käytiin? Mikkonen kysyi Risikolta viitaten puoliväliriiheen.

Risikko myönsi esittäneensä.

– Tässä vaiheessa sitä muutosta ei nyt tehdä, mutta tähän palataan. Se on edelleen tavoitteena, koska tässä on Suomessa on hyvin moni ottanut kantaa siihen, että kun tämä tilanne rauhoittuu turvapaikanhakijoiden suhteen niin tähän palataan.

Tällä hetkellä Suomen pakolaiskiintiö on 750, mutta vuosina 2013–2014 se oli 1050.

–Se on muuten ollut pitkään se 750, Risikko sanoi.

Risikon mukaan pakolaistilanne on rauhoittumassa ja nyt on aika arvioida myös Suomessa kiintiötä uudelleen.

–Koska nämä henkilöt, jotka saavat pakolaisstatuksen, ovat juuri niitä henkilöitä, jotka eniten sitä apua tarvitsisivat, Risikko perusteli.

Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, jotka ovat jo pakolaisina jossain toisessa maassa ja joiden pakolaisstatuksensa arvioi YK, joka esittää heitä uudelleensijoitettaviksi. Kiintiöpakolaisten vastaanotto eli uudelleensijoittaminen on yksi keino auttaa todellisessa hädässä olevia, sillä kiintiöpakolaisena Suomeen otettavan henkilön suojelun tarve on selvitetty jo lähtömaassa.

Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on laajentaa kiintiöpakolaisjärjestelmää aktivoimalla yhä useampia EU-maita mukaan toimintaan. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen mukaan maailmassa on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lue myös:

Poliisi: Työntekijä menetti tajunsa vastaanottokeskuksen kahakassa – poliisikoira jäljitti epäillyn

Tarja Halonen pakkopalautuksista Ylellä: ”Juha Sipilä on puoliksi oikeassa”

Kansanedustaja vastaa Tarja Haloselle: ”Henkilöiden palauttamiseen on syy”

Juha Sipilä pakkopalautuksista: ”Viranomaiset tekevät päätöksiä suurella sydämellä”

Tarja Halonen HS-Vieraskynässä: ”Pakkopalautukset tulisi keskeyttää”

”Tässä maassa ei enää voi elää” – Kohupastori muuttaa Suomesta ja syyttää hallitusta

Pakkopalautuskohu: Poliisiylijohtaja paljasti tv:ssä ”äärimmäisen riskin” mielenilmauksessa

Halla-aho Unkarin kovasta konttilinjauksesta: ”Ehdotin samaa Tornioon jo vuonna 2015”

BBC: Tuntematon taisteluhelikopteri iski pakolaisveneen kimppuun – yli 30 kuoli

Näin työntekijäkato piinaa Helsingin maahanmuuttoyksikköä

Unkari sulkee turvapaikanhakijat konttileireille – BBC: EU:lta ”yllättävä” pakolaispäätös