Suomi oli 1990-luvun laman aikaan samanlaisessa kurimuksessa kuin Kreikka tällä hetkellä. Asiaa valottavat silloinen pääministeri Esko Aho ja muut tilannetta aitiopaikalta seuranneet päättäjät Suomen Pankki -dokumentissa, joka näytetään MTV3:lla sunnuntaina.

– Me oltiin hyvin lähellä tällaista Kreikka-asetelmaa, joka nyt on, sanoo Sirkka Hämäläinen, joka nousi Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1991.

Ulkomaiden luottamus ylivelkaantuneen Suomen maksukykyyn oli tuolloin kertakaikkisen lopussa, kertoo Esko Aho. Huhuttiin jopa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n väliintulosta.

– Suomi oli velanottajana maailmassa ykkönen tai kakkonen, aivan maailman kärkeä. Me otimme enemmän velkaa kuin juuri mikään maa maailmassa, kertoo Aho.

Markka jouduttiin devalvoimaan ja päästettiin lopulta kellumaan, jotta vienti elpyisi. Esko Aho kertoo, että tunnelma hallituksen, Suomen Pankin ja teollisuusjohtajien tapaamisessa helmikuussa 1991 oli hyytävä.

Suunta kuitenkin muuttui. Kiirastorstaina Aho kuuli Sirkka Hämäläiseltä hyviä uutisia puhelimitse: valtion valuuttavaranto oli kääntynyt kasvuun ja velasta maksettavat korot laskeneet merkittävästi. Ahon mukaan käänne parempaan alkoi yksittäisestä teollisuuden suurtilauksesta.

Kyseessä oli telakkayhtiö Masa-Yardsin jättipotti, noin 8 miljardin markan laivatilaus Lähi-idästä.

– Se oli iso käännekohta, Aho muistelee.

Suomen vienti alkoi elpyä ja markkinoiden luottamus maan maksukykyyn palautui. Suomen Pankki keskittyi turvaamaan vientiä pitämällä inflaation kurissa.

Toipuminen onnistui niin hyvin, sanoo Saksan keskuspankin ex-pääjohtaja Hans Tietmeyer dokumentissa, ettei Suomen hyväksymisestä ensimmäisten euromaiden joukkoon ollut lopulta kysymystäkään.

Suomen Pankki -dokumentti (osa 2) nähdään MTV3:lla sunnuntaina 23.10. kello 17.40.