Hallitus kokoontuu budjettiriiheen huomenna tiistaina keskellä mollisointuisia talouskasvunäkymiä. Valtiovarainministeriön elokuun lopussa julkaistu budjettiehdotus ensi vuodelle oli 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Toissa viikolla valtiovarainministeriö puolestaan julkisti ehdotuksensa tämän vuoden toiseksi lisäbudjetiksi. Lisäbudjetin perusteella nettolainanotto on pienentymässä aiemmin arvioidusta reilulla 460 miljoonalla eurolla tänä vuonna ja ennustettu alijäämä tälle vuodelle on nyt 9,96 miljardia euroa, eli hienoisesti alle 10 miljardia euroa.

Hallituksen neuvottelu lisäbudjetista on budjettiriihen yhteydessä ensi viikolla.

Näkymä budjettialijäämästä erityisesti ensi vuoden osalta ehti vielä elää, mutta tällä hetkellä pöydällä olevien lukujen perusteella valtion budjettialijäämä on ensi vuonna hienoisesti tätä vuotta isompi.

Mutta voiko ero kasvaa suuremmaksi? Valtiovarainministeriön kesäkuun talousennusteessa arvioitiin, että Suomen talouskasvu on tasan nollassa prosentissa tänä vuonna ja ensi vuonna Suomen talous yltää 1,4 prosentin kasvuun. VM:n kesäkuun ennusteessa ensi vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 6,8 prosenttia.

Valtiovarainministeriön uusi alustava talousennuste valmistuu hallituksen budjettiriiheen, ja sitä täydennetään budjettiriihen päätöksillä.

Budjettialijäämä voi olla liki 11 miljardia

Pellervon taloustutkimus PTT julkisti viime keskiviikkona tuoreen talousennusteensa. PTT:n ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Työttömyysasteen PTT ennustaa nousevan ensi vuonna 8,5 prosenttiin.

Kitulias talouskasvu ja heikentyvä työttömyystilanne tuntuvat myös valtiontalouden luvuissa.

PTT arvioi suhdannekatsauksessaan, että suhdannetilanteen heikkeneminen vähentää valtion verotuloja ja kasvattaa sosiaaliturvamenoja työttömyyden maltillisesti lisääntyessä sekä tänä että ensi vuonna.

Valtion budjettitalouden alijäämä kasvaa PTT:n arvion mukaan ensi vuonna. Alijäämä kasvaa PTT:n mukaan hallituksen linjaamista määrärahojen leikkauksista huolimatta, koska suhdannetilanne heikkenee, hyvinvointialueiden ja t&k-menojen rahoitus lisääntyy, korkomenot kasvavat ja verotus monin osin kevenee.

PTT:n mukaan alijäämän kasvun suuruus riippuu siitä, kuinka hallitus toimii Työllisyysrahaston ehdottaman työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen suhteen. PTT:n ennusteen teknisenä oletuksena on, että hallitus imuroisi tavalla tai toisella puolet alennuksesta valtion budjettia vahvistamaan.

PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen pitää mahdollisena, että valtion budjettialijäämä on ensi vuonna lähempänä 11 miljardia euroa.

”Näin voi käydä varsinkin, jos ei mitenkään hyödynnetä työllisyysrahaston tuomaa mahdollisuutta vahvistaa valtion taloutta”, Lahtinen sanoo.

Hänen mukaansa ensi vuoden budjettialijäämän koko riippuu paljon siitä, miten hallitus toimii Työllisyysrahaston maksualennuksen kanssa.

Julkisen talouden alijäämä kasvamassa

Budjettiriihessä huomio kannattaa kiinnittää valtion budjettitalouden rivien ohella laajemmin julkisen talouden näkymään.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuusi miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä. Hallituksen mukaan pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.

Tavoitteeseen pääsemisen kannalta olennaista on, mitä tapahtuu niin valtion, kuntien, hyvinvointialueiden kuin sosiaaliturvarahastojenkin taloudessa.

PTT:n ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 2,7 prosenttia BKT:sta ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Julkinen talous heikkenee PTT:n arvion mukaan tätäkin enemmän, jos hallitus ei ollenkaan imuroi työttömyysvakuutusmaksujen alennusta valtion budjettia vahvistamaan.

Suhdanneheilahduksia olennaisempi kysymys on julkisen talouden pitkän aikavälin näkymän parantaminen yli suhdanteiden ja velkasuhteen kasvunäkymän taittaminen. Nykyisillä kansantalouden ja julkisen talouden näkymillä urakka on kova.

LUE SEURAAVAKSI: