Nuorten vihreiden elinkustannuslisään perustuva perustulomalli on palkittu Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tilaisuudessa, jossa haettiin perustuloideoita. Ensimmäisen sijan jakoi kaksi mallia; elinkustannuslisän ohella palkittiin ”perustulopelimalli”.

Elinkustannuslisämallin ovat ideoineet nuoret vihreät poliitikot Lukas Korpelainen, Lilja Tamminen ja Simo Raittila. Malli lähtee liikkeelle 550 euron kuukausittaisesta perustulosta. Elinkustannuslisää saisi 400 euroa kuussa, jos asuu Helsingissä, tai 200 euroa kuussa, jos asuu maaseudulla. Lisäksi lapsilisää saisi 200–250 euroa per lapsi kuukaudessa.

– Alueellisesti porrastettu perustulo voisi olla toimiva ja tasapainoinen yhdistelmä perustuloa ja elinkustannuserojen huomiointia ilman perustulon etujen mitätöintiä. Elinkustannuslisää voisi myös kutsua asumislisäksi tai asumisrahaksi, mutta elinkustannuslisä sanana kuvastaa paremmin sen ei-korvamerkittyä luonnetta, työryhmä arvioi raportissaan.

– Malli korvaisi Kelan pohjamallin tapaan Kelan maksamat ei-ansiosidonnaiset työttömyysetuudet sekä opintorahan, minkä lisäksi perustulon elinkustannuslisä korvaa yleisen asumislisän sekä opintotuen asumislisän. Toimeentulotuki säilyy mallissa, sillä koko järjestelmää ei ole kannattavaa mitoittaa äärimmäisten tapausten mukaan, ja toisaalta mallissamme toimeentulotukeen turvautuvien kohdalla tarvitaan henkilökohtaista sosiaalityötä. Mallin pyrkimys on toisaalta taata myös heikoimmassa asemassa oleville riittävä toimeentulon lähtötaso, jonka pohjalta kansalainen voisi parantaa ansiotyöllä asemaansa sen sijaan, että sännöllisesti turvautuisi rajoittavaan toimeentulotukeen, työryhmä kirjoittaa.

Työryhmän jäsen Lukas Korpelainen kertoo mallista Puheenvuoro-blogissaan näin:

– Yleiseen asumistukeen liittyy ongelmia kuten pieniä vuokria korottava vaikutus sekä ansiotulojen kannustinloukku. Alueellisella porrastuksella vältettäisiin tilanne, jossa Helsingissä riittävä perustulo olisi liian antelias maakunnissa tai vastaavasti maakunnissa sopiva perustulo ei riittäisi Helsingissä asumiseen. Alueet olisivat maakuntien kokoluokkaa. Rakenteeltaan mallin voisi tehdä niin, että perustulon perusosa on sama kaikille Suomessa ja sen maksaa valtio, ja alueellinen lisä tulisi alueesta riippuen perusosan päälle. Alueellisen lisän voisi maksaa tulevaisuuden itsehallintoalue, jolloin sillä olisi insentiivi parantaa asuntopulaa ja laskea asumisen hintaa.

Toinen Sitran palkitsema perustuloidea on Perustulopeli, jossa voidaan testata perustuloratkaisujen vaikutuksia.

Sitran perustulotempauksen tavoitteena oli keksiä uusia näkökulmia perustuloon ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia. Sitran ”Perustulohackiin” osallistui kymmenen tiimiä ja kaikkiaan 40 ideoijaa. Sitran ohella järjestäjinä olivat Demos Helsinki ja Open Knowledge Finland. Tilaisuus oli osa Kelan johtamaa perustulokokeilun selvitystyötä. Perustulohack pohjautui ”hackathon”-menetelmään, joka Sitran mukaan muistuttaa aivoriihtä.