Hallitus päätti säätää erillisen rangaistussäädöksen laittoman maassa oleskelun edistämisestä. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoo Uudelle Suomelle, mistä päätöksessä on tarkemmin kyse. Hallitus päätti myös kahdesta muusta turvallisuustoimesta.

Hallitustriossa sinisiä edustava Sampo Terho kertoi tiedotustilaisuudessa toimista näin:

– Kriminalisoimme aiempaa täsmällisemmin laittoman maassa oleskelun edistämisen eli esimerkiksi laittoman maahanmuuttajan piilottelun. Viranomaisilla tulee olla esteetön mahdollisuus puuttua näihin tapauksiin ja ylipäänsä suorittaa palautuksia, Terho sanoi.

– Muutamme kansalaisuuslakia niin, että Suomen kansalaisuus otetaan pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka syyllistyvät terrorismiin, hän jatkoi.

– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön.

Simon Elo kertoo Uudelle Suomelle, että hallitus on saanut poliisilta tiedon, jonka mukaan lainsäädäntöön kaivataan täsmennystä, jotta laittoman maassaolon edesauttamiseen voidaan Suomessa oikeasti puuttua. Hän viittaa keskusteluun siitä, että Suomessa olisi tahoja, jotka aktiivisesti piilottelevat lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

–Esimerkiksi tällainen tapaus on selvä lainrikkomus silloin, kun sitä vain täsmennetään lainsäädäntöön, Elo sanoo Uudelle Suomelle.

Keskustelussa on ollut etenkin kirkon toiminta ja se, miten kirkko auttaa laittomasti maassa olevia. Kirkko on muun muassa hätämajoittanut paperittomia ja ilmoittanut ”suojelevansa” kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Ihmisiä ei kirkon mukaan piilotella, mutta toisaalta ”kirkon ovet eivät ole kiinni” viranomaisten silmistä kadonneiltakaan, arkkipiispa Kari Mäkinen on sanonut.

Tulisiko siis kirkon toiminnastakin lainvastaista, Simon Elo?

Elon mukaan kirkolla, kuten muillakin, on ilman muuta oikeus lain puitteissa auttaa myös laittomasti maassa olevia, mutta se, että aktiivisesti piiloteltaisiin henkilöitä tai estettäisiin palautusta, ei ole hyväksyttävää.

–Hallitus haluaa siinä täsmentää lainsäädäntöä niin, että tällainen toiminta on rangaistavaa miltä tahansa taholta tietysti.

Hallituksen kirjauksessa puhutaan majoittamisesta tai piilottelemisesta. Saisiko laittomasti maassa olevia siis enää lainkaan hätämajoittaa?

–Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita pitää täsmentää tässä lain kirjoittamisen osalta, Elo sanoo.

Sisäministeriöstä on myöhemmin torstaina kerrottu julkisuuteen, että kriminalisointi ei koske esimerkiksi virallista hätämajoitusta, jossa ihmisten olinpaikka on tiedossa.

Elo myöntää, että säädös ei ole täysin ongelmaton, mutta muistuttaa, että ongelmallinen on myös tietynlainen väliinputoajaryhmä, joka laittomasti maassa olevista voisi Suomeen syntyä. Hän huomauttaa, että laittomasti maassa oleminen ei ole suotavaa myöskään asianosaisten itsensä kannalta, sillä he ovat suuressa vaarassa joutua hyväksikäytetyksi esimerkiksi työmarkkinoilla.

Lue lisää: Hallitus linjasi: ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tarvittaessa välittömästi säilöön”

Lue myös: Suomalaisten enemmistö: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat poistettava maasta – kirkkokaan ei saa suojella

Säilöönottokapasiteettia tarvitaan ehkä lisää

Hallitus aikoo lisäksi päivittää ensi heinäkuun alkuun mennessä kansalaisuuslakia niin, että Suomen kansalaisuus voidaan mitätöidä terroritoimiin osallistuneilta kaksoiskansalaisilta. Saako tällaisilta henkilöiltä noin vain Suomen passin pois?

–Monissa muissa EU-maissa tällaista lainsäädäntöä on jo tehty, Elo huomauttaa ja lisää että joissakin maissa ihmisen voi jättää jopa ”kansalaisuudettomaksi”, mitä Suomen perustuslaki ei salli.

Elo sanoo, että säädöksellä haetaan sitä, ettei esimerkiksi Irakiin taistelemaan lähteneellä terroristilla olisi automaattista oikeutta palata Suomeen. Millaisella perusteella kansalaisuus mitätöitäisiin?

–Vahva peruste nähdäkseni esimerkiksi on tosiaan, että on syyllistynyt terrorismirikokseen.

Nykyään terroristisen toiminnan edistäminen on Suomessa rangaistavaa, mutta pelkkä jäsenyys terroristijärjestössä ei riitä.

–Jos esimerkiksi tosiaan liittyy tällaiseen terroristijärjestöön ja on näyttöä siitä, että on myös aktiivinen siellä, Elo täsmentää ajatustaan vakavista perusteista.

Hallitus linjasi myös, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään jatkossa uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön. Hallituksen mukaan tämä voi edellyttää lainsäädännön muutosta ja säilöönottokapasiteetin nostoa. Elo pitää todennäköisenä molempia ja huomauttaa, että nykyisin säilöönottoyksiköihin voidaan ottaa kiinni korkeintaan 10 henkilöä kerrallaan.

Elo huomauttaa, että sisäministeriö vastaa tarkemmin esityksen yksityiskohdista. Hän käyttää esimerkkinä Turun iskun tekijää, jonka radikalisoitumisesta suojelupoliisi oli saanut vihjeen. Elon mielestä tällaisessa tapauksessa viranomaisten pitäisi ensin varmistaa vihjeen todenperäisyys ja ottaa sen jälkeen henkilö kiinni. Elo näkee kuitenkin ongelmallisena sen, että esimerkiksi kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet otettaisiin säilöön.

–Ei tässäkään voi kevyin perustein tietenkään säilöön ihmisiä ottaa.

Lisäksi hallitus linjasi, että vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta vahvistetaan lisätuella ja muutetaan lakia niin, että laittomasti maassa olevien välttämätön toimeentulo ja huolenpito määritellään korkeintaan perustuslain edellyttämälle tasolle.

Laittomasti maassa oleviin viitataan Suomessa usein myös termillä paperittomat, sillä heillä ei ole maassaoloon oikeuttavaa asiakirjaa.