Kulunut vaalikausi on ollut vauhdikkain, mitä eduskunnan puhemies, neljännen kauden kansanedustaja Paula Risikko (kok) on ehtinyt kokea.

”Aika moni ajattelee, että puhemiehen tehtävä on vain heilutella nuijaa täysistunnossa ja sanoa, että minuutti on minuutti. Mutta kyllä se on paljon muutakin. Tämä on nyt osoittanut sen. On myönnettävä, että kun tulin tähän tehtävään, en tiennyt, että puhemiehen työ on näin vauhdikasta”, Risikko kertoo.

Keväällä 2015 alkaneen eduskuntakauden aikana esillä on ollut muun muassa kansanedustajien keskinäinen riitely ja työilmapiiriongelmat. Eduskunnassa raukesi kaikkiaan 42 lakiesitystä, joista 27 oli kaatuneen sote-uudistuksen lakeja ja lisäksi Juha Sipilän (kesk) hallitus perui osan lakihankkeistaan. Tiedustelulait hyväksyttiin perustuslain poikkeuksellisessa, nopeutetussa järjestyksessä ja vielä viime hetkellä ne lähetettiin valiokuntiin tarkasteluun.

Lainsäädäntötyöhön puuttui poikkeuksellisella tavalla myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka allekirjoittaessaan uutta päivystyslakia jätti siihen lausuman. Lisäksi vaalikauden loppumetreillä eduskunnan omat turvallisuusjärjestelyt nousivat keskusteluun, kun Greenpeacen aktivistit kiipesivät Eduskuntatalon pylväisiin.

”Tämä on ehkä vauhdikkain, mitä itse olen kokenut”, Risikko myöntää.

”Sellainen tilanne tietysti on, että jos on oikein paljon vauhtia, pitää paljon myös perehtyä, että varmasti on perustelut päätöksille. Ja jos kysytte minulta, että olenko perehtynyt, niin kyllä perehdyn asioihin mahdollisimman paljon. Kolikolla on aina viisi puolta ja ne on kaikki katsottava. Sen on tämä kokemus tuonut”, hän jatkaa.

Uusia kierroksia on tullut myös keskustelukulttuuriin, joka Risikon mukaan on muuttunut entistä kriittisemmäksi.

”Se ei ole ainoastaan oma kantani vaan myöskin nämä konkarit ovat puhuneet julkisesti hyvin paljon tästä. Se on tällaista aika kriittistä. Väitän, että siinä taustalla on tuo some. Siellä sinä aika näpsäkästi laitat vaan, mitä mieleen juolahtaa ja painetaan nappulaa”, Risikko sanoo.

Samalla Risikko kuitenkin myöntää, että keskustelukulttuurin kärjistymiseen on vaikuttanut vaalikauden hallitus–oppositio-jakolinja: hallituksessa on ollut arvoiltaan yhtenäisiä porvaripuolueita ja oppositiossa yhtenäisiä vihervasemmistopuolueita.

”Varmasti se on vaikuttanut myöskin, että on selvempi jakolinja. Minulla on kokemusta eri vuosilta ja katsonut myös ministeriaitiosta tätä asiaa. Joskus muistan, kun ensimmäisiä kausia olin ministerinä, niin tukka takana hulmusi, kun oppositio huusi. Olen kyllä tottunut tähän”, hän sanoo.

”Olemme paljon pohtineet sitä, että kun tulee aika paljon kritiikkiä, niin miten paljon siedämme sitä. Tämän työpaikan pitää olla sellainen, että nollatoleranssi häirintään ja toisen ihmisen tahalliseen loukkaamiseen. Tämä on työyhteisö siinä missä mikä muu tahansa ja meidän pitää pyrkiä siihen, että täällä on arvokas käytös, eikä tarvitse sietää loukkaavaa käytöstä.”

Viimeisen täysistunnon jälkeen pitämässään tilaisuudessa nousi esille myös kansanedustajille myönnetyt erot. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan vaalikauden aikana ero myönnettiin noin kymmenelle kansanedustajalla. Hänen mukaansa jokaisen eroanomusta harkitaan aina tapauskohtaisesti ja edelliset päätökset muodostavat käytännön, jolla eroja myönnetään.

”Aivan tämän kauden alusta Carl Haglundille myönnettiin ero sellaista tehtävää varten, mitä aiemmin ei ollut tehty. Siinä mielessä luotiin uutta käytäntöä ja pohdittiin perusteita hyvin tarkoin. Lähtökohtaisesti kun ajattelimme, mihin tehtävään hän siirtyi, se painoi harkinnassa”, Paavola sanoo.

Haglund sai eduskuntavaaleissa yli 20 000 ääntä, mutta hän siirtyi runsaan vuoden jälkeen bioenergiatoimija Kaidin palvelukseen. Nykyisin hän toimii konsulttiyhtiö Accenturen johdossa.

Toisessa julkisuudessa runsaasti esillä olleessa tapauksessa pääministeri Sipilän valtiosihteerinä toiminut Paula Lehtomäki (kesk) pyysi eroa kansanedustajan tehtävästä, kun hän nousi eduskuntaan varasijalta elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) siirryttyä Suomen Pankin johtajaksi. Kansanedustajana Lehtomäki toimi viikon verran ja palasi sitten entisiin tehtäviinsä Sipilän esikuntaan.

Haglundin, Lehtomäen ja Rehnin lisäksi ero myönnettiin Nasima Razmyarille (sd), Alexander Stubbille (kok), Hanna Mäntylälle (ps), Eija Nivalalle (kesk), Outi Mäkelälle (kok), Sanna Lauslahdelle (kok) ja Susanna Huoviselle (sd).

”Yleisenä linjana näissä arvioinneissa on lähdetty siitä, että ero myönnetään. Hyvin harvoin puhemiehistö lähtee ehdottamaan, että eroa ei myönnettäisi. Niitä on kaksi tapausta historiassa: Marjatta Stenius-Kaukonen ja Vesa Laukkanen. Lähdetään siitä, että kaikilla edustajilla pitää olla motivaatio toimia edustajana. Se motivaatio saattaa vaalikauden aikana muuttua toiseksi, jos esimerkiksi Paula Lehtomäen tapauksessa saa merkittävän tehtävän ja on siinä motivoitunut”, Paavola kuitenkin toteaa.

Nouseeko kansanedustajan motivaatio kansan mandaattia merkittävämmäksi tekijäksi?

”Se on kyllä jokaisen itse päätettävä, että kumman laittaa etusijalle: kansan päätöksen vai oman päätöksen”, vastaa Risikko.

LISÄÄ AIHEESTA:

Seppo Kääriäinen sai erikoisen läksiäislahjan – ”Rupeaa curlingia pelaamaan”

”Raja ylittyi” eduskunnassa – Risikko: Pylväskiipeily ”ei mikään viaton mielenilmaus”

Kokoomuslaiset hermostuivat Greenpeacen kiikkujiin – ”Timo, on vaikea uskoa että tosissasi epäilet sitä”

Eduskunnan puhemies puuttui perussuomalaisen natsivertaukseen