EU-maat pohtivat, voisiko maiden kesken syntyä yhteinen kanta Turkin-asevientiin, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) EU-maiden ulkoministerien kokouksen alla. Suomi kannattaa asevientikieltoa ja teki jo omalta osaltaan asiasta päätöksen.

Kokouksessa käsitellään tänään Turkin hyökkäystä Koillis-Syyriaan. Suomi on tuominnut hyökkäyksen ja vedonnut Turkkiin sotatoimien lopettamiseksi.

”Täytyy toivoa, että tulee hyvin selkeä ja yhtenäinen EU:n kanta liittyen Turkin hyökkäykseen Syyriaan”, Haavisto sanoi aivan kokouksen alla EU:n sivuilla lähetetyissä kommenteissa.

Asevientikielto on Haaviston mukaan kokouksen kannalta kaikkein akuutein asia, kun ajatellaan tapahtumia rintamalla, mutta lisäksi on pyrittävä jatkamaan dialogia Turkin kanssa.

Haavisto huomautti, että hyökkäys on laukaissut humanitaarisen kriisin ja tuoreet uutiset siitä, että Syyria on ”mobilisoimassa omia sotavoimiaan alueelle, tietävät siviilien kannalta entistä huonompaa tilannetta”. Hän muistuttaa, että kansainväliset järjestöt olivat ensin varautuneet noin 100 000 sisäiseen pakolaiseen.

”Nyt puhutaan jopa 400 000:n määrästä. Se tarkoittaa valtavaa ponnistusta järjestöiltä.”

Haaviston mukaan konfliktialueella on paikkakuntia, joissa sähkönjakelu ja vedenjakelu on keskeytynyt.

”Humanitäärinen kriisi on kyllä käsillä.”

EU:n ja Suomen varautumisessa pakolaisuuteen pyritään Haaviston mukaan ennen kaikkea takaamaan toimintaedellytykset järjestöille, jotka toimivat Syyriassa. Muutoin varautumissuunnitelma on samanlainen kuin vuoden 2015 jälkeen.

”Sodat aina luovat pakolaisuutta, mutta nythän täällä Syyrian sisällä ihmiset ennen kaikkea joutuvat siirtymään paikkakunnalta toiselle. On kysymys maansisäisestä pakolaisuudesta.”

Haavisto soitti perjantaina Turkin ulkoministerille Mevlut Cavusoglulle ja toi esiin sen, että Suomi on tuominnut Turkin sotatoimet. Lisäksi Haavisto kertoo huomauttaneensa, että monet Syyrian-pakolaiset haluaisivat varmasti ensisijaisesti palata kotiin ja sille pitäisi luoda edellytykset.