Euroopassa diagnosoidaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) mukaan vuosittain 120 000 työperäisestä altistumisesta johtuvaa syöpää.

EU-OSHA:n laskelmien mukaan työperäiset syövät aiheuttavat vuosittain arviolta jopa 476 miljardin euron kustannukset joka on 3,3 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Luvut ovat sekä kylmääviä että todella suuria.

”Suomessa työperäisten syöpien ehkäisylle on tehty jo paljon, mutta meilläkin sairastuu vuosittain noin 100 henkilöä asbestin aiheuttamaan syöpään”, työlääketieteen dosentti ja sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Riitta Sauni sanoo.

Tällä perusteella myös Suomessa pitäisi panostaa työperäisten syöpien torjuntaan nykyistäkin tehokkaammin.

Riitta Saunin mukaan syövän ehkäisyssä on olennaista, että työnantajat teettävät säännöllisesti työpaikoilla työperäisen altistumisen arvioimiseksi työilman epäpuhtauksien pitoisuuksien mittauksia, joilla arvioidaan työpaikan altistumista ehkäisevien toimenpiteiden riittävyyttä.

Altistumista tulisi mitata säännöllisesti työpaikoilla

Yleisimmät syöpävaaraa työpaikoilla aiheuttavat aineet ovat kromi(VI)-yhdisteet, nikkeli ja arseeni sekä niiden epäorgaaniset yhdisteet, PAH-yhdisteet, bentseeni, kadmium ja sen yhdisteet sekä asbesti.

Suomessa pidetään työnantajakohtaista luetteloa sekä valtakunnallista rekisteriä (ASA-rekisteri, syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri) altistuvien seurantaa, sairauden ennaltaehkäisyä sekä tutkimusta varten. Työnantajan on ilmoitettava syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ammatissaan altistuneet Työterveyslaitokselle.

EU-maat ovat tehneet paljon yhteistyötä työperäisen syövän ehkäisyssä ja harmonisoineet eri syöpävaarallisten aineiden raja-arvoja.

”Tietoa ja tukea työperäisen syövän ehkäisyyn on tarjolla. Myös biomonitoroinnilla pystytään usein seuraamaan altistumista. Olennaisinta on arvioida, miten paljon työntekijät altistuvat vaarallisille kemiallisille tekijöille eli pitääkö torjuntatoimia tehostaa”, Sauni sanoo tiedotteessa.

Apuna arvioinnissa käytetään sekä työpaikalla tehtäviä työhygieenisiä mittauksia että työntekijän kehosta kerättävää biologista altistumistietoa.

Ensisijaisesti työpaikoilla tulisi välttää tai minimoida syöpää aiheuttavien aineiden käyttöä. Työsuojelutarkastusten perusteella työpaikkojen kemiallisten tekijöiden riskien arvioinnissa riittää tehtävää.

Riskien arvioinnin perusteella työnantajan tulee suunnitella, valita, mitoittaa ja toteuttaa työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet kattavasti kaikkien työssään altistuvien osalta. Vaarojen merkitys terveydelle ja turvallisuudelle tulee arvioida samoin. Olennaista on, että työnantaja seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

”Pidän erittäin tärkeänä sitä, että työntekijöille tarjotaan säännöllisesti opetusta ja ohjausta kemiallisista tekijöistä ja näin heitä kannustetaan oikeanlaiseen, turvalliseen työskentelyyn ja suojautumiseen. Meillä on edelleen kehitettävää oikeanlaisten henkilönsuojainten valinnassa ja käytössä”, Sauni sanoo.

Syöpävaaraa aiheuttavia aineita kartoitetaan EU-tasolla jatkuvasti

EU on päivittänyt syöpädirektiiviä viime vuosina, ja yhteensä 25 aineelle on uudet sitovat raja-arvot.

Näihin aineisiin kuuluvat muun muassa kromi(VI), kiteinen piidioksidi ja kovapuupöly.

”Käyttöön otetaan jatkuvasti uusia kemikaaleja ja uusia altisteita voi myös syntyä prosesseissa. Näihin pitää suhtautua suurella varovaisuudella. Esimerkiksi nanomateriaalien syöpävaarallisuudesta on keskusteltu ja sitä tutkitaan. EU:ssa on tahtotila jatkaa sitovien raja-arvojen laatimista”, Sauni toteaa.

EU-OSHA kampanjoi vuosina 2018-2019 kemiallisten tekijöiden tunnistamisesta ja hallitsemisesta työpaikoilla. Merkittävä osa kampanjaa on työntekijöiden altistuksen vähentäminen syöpävaarallisille aineille.