”Venäjän aikomus ryhtyä sotilaalliseen toimintaan Ukrainassa on päivänselvä. Lännen on reagoitava kolmen päivän sisällä voimakkaasti”, kirjoittaa Boris Jeltsinin venäläishallinnon neuvonantajiin takavuosina kuulunut Per Anders Åslund Twitter-viestissään.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Atlantic Councilin kokenut Itä-Euroopan asiantuntija, ekonomisti Åslund yhtyy monien muiden asiantuntijoiden arvioihin sodan tai sotilaallisen hyökkäyksen uhan yltymisestä Ukrainassa. Venäjän mahdolliseen uuteen hyökkäykseen viittaavia merkkejä listaa jutussaan muun muassa amerikkalainen The Daily Beast -lehti.

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi keskiviikkona estäneensä Ukrainan tiedustelupalvelun terroristisen hyökkäyksen Krimin niemimaalla ja kahden sotilaansa kuolleen iskuja estäessään. Ukraina kiistää, että mitään hyökkäystä olisi tapahtunut sen toimesta, ja kuvaa tapahtumaa ”Venäjän järjestämäksi provokaatioksi”, jolla Venäjä pyrkii oikeuttamaan omat tulevat aggressionsa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ottikin väitettyihin tapahtumiin kantaa voimakkaasti vakuuttaen, että Venäjä ei tule ohittamaan tilannetta reagoimatta. Hänen mukaansa Venäjä tulee tekemään kaikkensa varmistaakseen Krimin ja itäisen Ukrainan turvallisuuden. Putin väittää Ukrainan valinneen ”terrorin harjoittamisen”.

Juuri tämä lausunto on asiantuntijoiden mielestä kaikkein huolestuttavin ja paljastavin, Anders Åslundin tilannearvion mukaan ”pelottavin”. Hänen mukaansa on koko ajan ollut selvää, että Venäjä tarvitsisi ”elokuisen sodan” sisäpoliittisista syistä. Elokuu on hänen mukaansa paras ajankohta Venäjän aggressioille, koska läntiset päättäjät lomailevat eivätkä ole nopeita vastatoimissaan. Arvostettu Foreign Policy -lehti ehti jo aiemmin verrata Ukrainan kiristyvää tilannetta elokuussa 2008 käytyyn Georgian sotaan.

– Viime viikolla kävi selväksi, että Ukraina on kohde. Raporttien mukaan suuri massa Venäjän joukkoja satoine tankkeineen on liikkunut Donbassissa ja Krimillä. Ne ovat osa Caucasus 2016 -sotaharjoitusta, Åslund kirjoittaa.

– Putin näyttää valinneen ajan ja paikan. Hän on tehnyt diplomaattisen pohjatyön. Joukot ovat liikkuneet. Hän on kehittänyt casus belli -tyyppisen [sodan aiheuttavan] tilanteen, joka muistuttaa Gleiwitzin välikohtausta ennen natsi-Saksan hyökkäystä Puolaan vuonna 1939, Åslund jatkaa.

Myös Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt toteaa, että kehittymässä oleva ”kaava ei näytä hyvältä”.

– Kehittääkö Venäjä casus belli -perustelua omille toimilleen? Bildt kysyy Twitterissä Åslundin tavoin.

Putinin mukaan kyseessä on ”hyvin vaarallinen peli”, jossa Venäjä on turvallisuuden takaamiseksi valmis ”vakaviin jatkotoimiin”.

– Vladimir Putin on raivoissaan – tai esittää olevansa, kommentoi Daily Beastin Ukrainaan ja Venäjään erikoistunut toimittaja Michael Weiss jutussaan.

Åslund arvioi, että todennäköisimmin Venäjän mahdolliset sotatoimet tarkoittaisivat Itä-Ukrainan Mariupolista Krimille johtavan kaistaleen eli logistisesti tärkeän niin sanotun maasillan haltuunottoa.

Päivitys: Otsikon sana ”hyökkäys” vaihdettu termiin sotatoimet, joka vastaa paremmin asiantuntijoiden arvioita.