Koolla on merkitystä. Näin voi tiivistää Tatu Westlingin Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella tekemän Male organ and economic growth: Does size matter? -tutkimuksen lopputuloksen. Selvityksen kohteena oli kansakunnan miesten peniksen keskimääräinen koko ja se, selittääkö kyseinen tekijä talouskasvua.

Peniksen koko on yllättävän vahva selittävä tekijä, sanoo taloustieteilijä. On nimittäin niin, että Westlingin 121 maan aineistolla vuosilta 1960 - 1985 tekemän tutkimuksen mukaan suurten penisten maissa talouskasvu on ollut hitaampaa kuin muualla. Suomi on mukana tutkimuksessa.

- Talouskasvu vuosien 1960 ja 1985 välillä on käänteisesti suhteessa miehen elimen kokoon, ja se yksin selittää 20 prosenttia talouskasvun muutoksista. Tietyin varauksin se on tärkeämpi selittävä tekijä kuin valtion poliittisen hallinnon malli, tohtorikoulutuksessa oleva Westling päättelee tutkimuksessaan.

Hänen tuoreen tutkimustensa mukaansa kansantuotteen kasvun kannalta ihanteellinen keskimitta on erektiossa 13,5 senttimetriä ja surkeutta kansantaloudessa nähdään, jos pituus menee yli 16 senttimetrin tai jää alle 12 senttimetrin. Miksi näin on, ei tutkimus pyri selittämään.

Westling julkaisee Helsingin yliopiston sivuilta löytyvässä tutkimuksessaan myös taulukon penisten keskimitoista eri maissa. Suomalaisten keskimitta on 13,77 senttimetriä, eli hyvin lähellä Westlingin mainitsemaa optimaalista mittaa. Esimerkiksi Ruotsissa mitta on 14,80 senttiä.

Pitkiä ja siten kenties jo tutkimuksen mukaan talouskasvua haittaavia sukupuolielimiä löytyy useista Etelä-Amerikan ja Afrikan maista, joissa mittanauha näyttää monessa tapauksessa yli 17 senttimetriä.

Westlingin tutkimustulos ei vaikuta täysin uskottavalta esimerkiksi Japanin, Intian ja Etelä-Korean osalta ainakaan mitä viime vuosikymmeninä nähtyyn talouskasvuun tulee. Niissä penismitta liikuskelee keskimäärin kymmenen sentin hujakoilla, kertovat Westlingin taulukot, mutta bkt-kasvu niissä on ollut vauhdikasta. Maailmalla keskimitta on 14,50 senttiä.

Tutkimuksessa käytetyt mitat on saatu useista lähteistä, muun muassa terveysviranomaisilta ja "itse-raportoinnin" tuloksena. Westling myöntää, että data ei välttämättä ole aivan tarkkaa, koska miesten itsensä antamat luvut voivat olla hieman liioiteltuja.

Westlingin vahvaan internetlevitykseen lähtenyt tutkimus on julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla täällä.