Perussuomalaiset eivät liittyneet mukaan, kun kahdeksan muuta eduskuntapuoluetta joulukuussa 2018 allekirjoitti sopimuksen yhteisistä ilmastolinjauksista. Tämä irtiotto nousee ensiarvioissa esille, kun tarkkaillaan hallitustunnustelijan Antti Rinteen muille puolueille esittämiä kysymyksiä.

Eduskuntapuolueiden yhteisessä ilmastolinjauksessa todettiin, että Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa tulee uudistaa ”siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen”. Lisäksi todettiin, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

Tässä yhteislinjauksessa perussuomalaiset eivät olleet mukana. Perussuomalaiset erottui omalla ilmastopolitiikallaan myös kehitysyhteistyöjärjestö Fingon vaalien alla toteuttamassa selvityksessä.

Antti Rinteen hallituskysymysten ensimmäinen kohta koskee hiilineutraalia ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaa Suomea.

”Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?”, Rinne kysyy hallituskumppanikokelailta.

”Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla”, kysymys jatkuu.

Sosiaalisen median ensiarvioissa onkin ehditty jo pohtimaan, että heti Rinteen ensimmäinen kysymys voi sulkea perussuomalaiset demarivetoisen hallituksen ulkopuolelle.

”Persut pelattiin pois näillä kysymyksillä. Ensin ilmastonmuutos ja heti perään EU. Sinipunaa pukkaa?”, kysyy Hypo-pankin ekonomisti Juhana Brotherus.

Politiikan tutkija Antti Ronkainen pohtii samaa maltillisemmin sanankääntein. Hänen mukaansa Rinteen ensimmäiset, ilmastoa ja Eurooppaa käsittelevät kysymysosiot tekevät perussuomalaisten hallitukseen menosta vaikeaa.

Kehitysyhteistyöjärjestö Fingo päätyi eduskuntavaalien alla tekemässään puolueiden vertailussa siihen, että perussuomalaiset ei sitoutunut yhteenkään tarkastelluista 30 ilmastotavoitteesta ja -toimesta. Järjestön mukaan ensimmäinen parannus, jolla puolue voisi kiriä ilmastopolitiikkaansa, oli ”määrittää 1,5 asteen mukainen päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja laatia selkeä aikataulu, jossa luovutaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ilmoittanut puolueensa ensisijaiseksi tavoitteeksi ilmastopolitiikassa ”saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”. Suomen ilmastopolitiikkaa perussuomalaiset on pitänyt liian kunnianhimoisena ja suomalaisia tehtaanpiippuja ympäristötekona.

Sdp:n Fingo katsoi sitoutuvan 14:sta toimenpiteeseen 30:stä ja puolueen ilmastotavoitetta pidettiin melko tiukkana. Muista suurista puolueista kokoomus ja keskusta saivat luvut 11/30 ja 9/30.

Eduskuntapuolueiden joulukuisen yhteislinjauksen taustalla oli Pariisin ilmastosopimus, jonka toimeenpano alkaa vuonna 2020. Sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajataan alle kahteen asteeseen, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen.

LUE LISÄÄ:

Lista julki – Tässä ovat Antti Rinteen hallituskysymykset

Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut