Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä antoi perjantaina uusia suosituksia ja rajoituksia.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi Ylen Ykkösaamussa, ettei hän tekisi isoa erottelua suositusten ja rajoitusten välillä.

”Jos ihmiset haluavat torjua koronaa, jokainen ymmärtää, että viranomaisilla on linja, jota tulee noudattaa”, Kiuru sanoi. Hän korosti, että ihmisten tulisi käyttää kasvomaskeja.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän rajoituksiin kuuluu esimerkiksi yli 20 hengen yleisötilaisuuksien kieltäminen sisätiloissa 23. marraskuuta 13. joulukuuhun saakka. Tilaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi urheilutapahtumia, konsertteja ja teatteriesityksiä. Myös aikuisten harrastustoimintaa on rajoitettu kolmeksi viikoksi.

Suosituksiin kuuluu muun muassa suositus yli kymmenen henkilön yksityistilaisuuksien välttämiseksi ja suositus kasvomaskien käyttämiseksi yläkoulussa sekä työpaikoilla.

Kiurun mukaan tartuntoja ilmenee eniten perhepiirissä, mutta myös harrastustoiminnat ovat suuri lähde tartunnoille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi lauantaina, että Suomessa on todettu 469 uutta koronavirustartuntaa, joista 341 on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kaikkiaan Suomessa on todettu 21 216 tartuntaa.

Kiurun mukaan Suomella ei ole varaa jatkaa tällä epidemian hallinnan tyylillä, jos Uudellamaalla tulee tuhat tartuntaa viikossa.

Valmiuslain käyttöönottoa perus- ja perhepalveluministeri ei nähnyt ajankohtaiseksi.

Onko Suomi palannut juhannuksena normaaliin arkeen?

Perhe- ja peruspalveluministerin mukaan on erityisen tärkeää, että Suomessa toimitaan mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Lähtökohtana on sama kuin syksyllä eli tartuntanumerot pitää saada pidettyä perustason ja kiihtymistason välillä.

Torstaina Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori kertoi, että pääkaupunkiseutu siirtyy koronavirusepidemian leviämisvaiheeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan leviämisvaihde on epidemian pahin vaihe perustason ja kiihtymisvaiheen jälkeen. Vaiheiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista, ja niitä voidaan käyttää päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Kiurulta tiedusteltiin, voitaisiinko Suomessa palata normaaliarkeen jo juhannuksena.

”Itse olen pyrkinyt siihen, etten spekuloi aikatauluilla. Olemme tehneet kaikkemme, että saamme tulevat rokotteet käyttöön. Toivoisin, että aikataulu olisi noin optimistinen”, Kiuru kommentoi.

Hän korostaa, että suomalaisten tulisi sitoutua kansalliseen rokoteohjelmaan. Jos tätä ei tapahdu, olemme suojattomia, Kiuru sanoo.

Rajaturvallisuuslaki etenee

Ylen tietojen mukaan Suomi harkitsee vapaan matkustuksen sallimista maista, joissa koronatartuntoja on enintään kaksi kertaa niin yleisesti kuin niitä on Suomessa.

Nykyinen raja on 25 tartuntaa 100 000 asukasta kohti kahden viikon aikana. Hallitus on myös pohtinut lakiesitystä, jossa testeillä voisi estää karanteenin maahan saapuessaan.

”Ensi viikolla on tarkoitus viedä tätä rajaturvallisuuslakia eteenpäin. Lausuntokierros on päättymässä ja sieltä kuullaan kommentit, kuinka lakia voitaisiin korjata ennen eduskuntaan viemistä.”

”En vielä ottaisi kantaa siitä, etteikö tätä lakia pystyttäisi viemään eteenpäin. Ensi viikolla on tarkoitus ottaa valtioneuvoston piirissä kantaa, saadaanko tämä esitys eduskunnalle annettua.”

Kiurun mukaan turistien saaminen Suomeen on kuitenkin hankalaa, koska useat maat suosittelevat ja rajoittavat matkustamista Suomeen.

Attendo huolissaan: maksavatko kunnat suojavarusteista?

Ylen Ykkösaamuun lähetettiin yleisökysymyksiä, joita toimittaja Seija Vaaherkumpu kyseli Kiurulta.

Yksi kysymyksistä oli terveyspalveluiden tarjoaja Attendolta. Yhtiö on huolestunut siitä, etteivät kunnat olisi halukkaita suorittamaan maksuaan Attendon keväisistä suojavarusteiden järjestämisestä, tilaamisesta, hankkimisesta ja jakelusta.

”Ainoastaan kaksi kuntaa on ilmeisesti näyttänyt siltä, että olisi halukas tästä korvauksen suorittamaan. Miten te kommentoitte tätä?”, toimittaja kysyi.

”Kyllä me ollaan jouduttu tähän puuttumaan. Kysymys on oikeutettu. Olemme joutuneet antamaan tästä ohjeistuksen kunnille”, Kiuru kommentoi.

”En osaa ottaa kantaa millaisia tapauksia ja minkälaisia riitoja tämän kysymyksen taustalla on. On hyvä muistaa, että olemme joutuneet antamaan ohjeistuksen millaisissa tilanteissa korvaus suoritetaan. Olemme halunneet varmistaa, ettei taudin torjunta jää rahasta kiinni. Tämä on vakava kysymys: jos suojauksesta tingitään, emme näe sitä vain tautitilastoissa vaan myös kuolintilastoissa.”