Koska julkisen talouden suunnitelma on etenkin koronaviruksen vuoksi hataralla pohjalla, on menoja karsittava ja menolisäyksiä lykättävä, vetosi oppositiopuolue perussuomalaiset eduskunnan käydessä tiistaina läpi taloussuunnitelmaa vuosille 2021–2024.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Ville Vähämäki totesi hallitukselle, että uusien hankkeiden osalta täytyisi olla ”pidättyväinen”.

”Etenkin kuntatalouteen negatiivisesti vaikuttavat toimenpiteet täytyisi lopettaa. Samoin oppivelvollisuuden pidentäminen kannattanee jättää myöhemmäksi”, Vähämäki sanoi.

Perussuomalaisten mukaan hallituksen tulisi myös ”välittömästi luopua liiallisesta kunnianhimosta ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassaan sekä kehitysavussaan”.

Perussuomalaiset sai oppivelvollisuuden pidennyksen vastustuksessa tukea muulta oppositiolta. Pidennyksen hyöty jakaa asiantuntijoita, mutta se tiedetään hintavaksi: oppivelvollisuus laajentuessa lukioon ja ammattikouluun oppimateriaalit muuttuisivat maksuttomiksi oppilaille, mikä tuottaisi arvioiden mukaan noin 100 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset koulujärjestelmään.

”Käytettävissä olevat resurssit tarvitaan erityisopetukseen ja opetuksen tukitoimiin, minkä vuoksi on luovuttava ideologisesta ja kalliista esityksestä oppivelvollisuusiän nostamiseksi”, kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Päivi Räsänen sanoi.

”Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä juuri nyt vastustavat kaikki, jotka asiasta jotain tietävät ja joita se koskee. Silti ministeri ajaa sitä kiireellä eteenpäin”, Liike Nytin Hjallis Harkimo väitti.

Hallitusrivit pitivät kiinni oppivelvollisuuden pidennyksestä ja muista koulutuspanostuksista. Hallituspuolueiden edustajat ripittivät oppositiota lähtemisestä koulutuspanostusten kimppuun.

”Poliittinen oppositio on rientänyt ilmoittamaan innokkuutensa kirjoittaa pääministeri Marinin hallituksen ohjelma uusiksi. Hallitusryhmille tällainen ulkoistaminen ei sentään käy. Hallitusohjelman toteuttaminen ja tulevaisuusinvestoinnit ovat edelleen tämän hallituksen prioriteetteja. Otetaan esimerkiksi parjattu oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi”, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd) sanoi.

Opetusministeri Li Andersson (vas) huomautti kuulleensa monta puheenvuoroa, joissa ilmoitettiin, että pysyviä menolisäyksiä ei pidä tässä tilanteessa tehdä.

”Näin on toistettu moneen otteeseen. Tämä lausuntohan tarkoittaisi sitä, että ei tulisi rahaa oppivelvollisuuden laajentamiseen mutta ei tulisi rahaa minnekään muuallekaan koulutusjärjestelmän puitteissa. Eli tämä tarkoittaisi sitä, että tämä historiallinen lisäpanostus, mitä nyt tehdään koulutusjärjestelmään kriisiolosuhteista huolimatta, jäisi kokonaan tekemättä. Ja kyllä minä ihmettelen sitä, että ensimmäisenä ollaan nimenomaan nämä koulutuspanostukset sitten perumassa”, Li Andersson sanoi.

”Tämä hallitus pitää kiinni näistä tärkeistä hankkeista, joilla me tähtäämme nuorten syrjäytymisen vähentämiseen sekä suomalaisten koulutus- ja osaamistason nostoon. Sille on vielä suurempi tarve nyt tämän taloudellisen šokin jälkeen.”

Hänen mukaansa hallitus ”pitää edelleen kiinni siitä periaatteesta”, että se haluaa kehittää niin varhaiskasvatusta, perusopetusta kuin toista astettakin.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanille tuli mieleen sanonta, ”että ei koskaan kannata hukata hyvää kriisiä”.

”Myöntäkää, että te olitte jo ennen tätä koronakriisiä sitä mieltä, että oppivelvollisuutta ei pidä laajentaa, ja nyt sitten te sanotte, että koska koronakriisi on käsillä, niin nyt sen vuoksi tätä ei pitäisi viedä eteenpäin.”

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastasi kysymykseen, ketkä asiantuntijat kannattavat uudistusta. Hän viittasi opetusalan ammattiliittoon.

”OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut seuraavasti: ’OAJ:n näkemys asiassa on selvä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin. Merkittävyydessään se vastaa peruskoulun ja ammattikorkeakoulujen synnyttämistä’”, Arhinmäki siteerasi.

LUE MYÖS: