Suomen hallitusneuvottelut ovat edelleen solmussa, mihin merkittävä syy on se, että vaalivoittaja perussuomalaiset eivät ole virallisesti mukana. Nyt hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok.) yrittää saada Timo Soinin puoluetta mukaan, mutta yksi ylitsepääsemättömän näköinen mörkö on yhä tiellä: Eurooppa-politiikka. Tähän liittyen kuultiin viikonloppuna yllättävä näkemys myös finanssimaailmasta.

- Se on ydinkysymys, vahvistaa perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen Uudelle Suomelle.

Perussuomalaisissa on hallitushaluja, mikä on pannut senkin pohtimaan tiukkoja kantojaan ja sitä, olisiko neuvotteluissa löydettävissä ulospääsyä vielä Kataisen kanssa. Yhteistyötä he voisivat hakea myös Jutta Urpilaisen kanssa, mutta eurotukiasia pysyy ongelmana myös demareiden ja perussuomalaisten välillä.

Kun Katainen toukokuussa kyseli puolueiden kantoja eri poliittisiin kysymyksiin, oli perussuomalaisten vastaus eurotukiin liittyvään kysymykseen seuraava: "Emme voi hyvällä omallatunnolla tukea Portugal-pakettia emmekä pysyvän vakausmekanismin luomista. Emme myöskään hyväksy Suomen vastuiden kasvattamista väliaikaisessa rahoitusvakausvälineessä."

Nyt kun Portugali-paketti on hoidettu, on kyse siis väliaikaisesta (ERVV) ja pysyvästä vakausrahastosta (EVM).

Voisivatko perussuomalaiset joustaa tiukasta kannasta, jonka mukaan ette voi hyvällä omallatunnolla tukea pysyvän vakausmekanismin luomista, Pietari Jääskeläinen?

- Jos olemme hallituksessa, tämä hallitus ei tee myönteistä päätöstä... Kaikki on keskustelukysymyksiä. Katsotaan, mitä olisi tehtävissä, Jääskeläinen pyörittelee.

Myös väliaikainen vakausrahasto on ongelmallinen. Tosin kokoomuksessa ja sen kanssa kahnaukseen ajautuneessa SDP:ssä on taivuttu ajatukseen vakuuksista sen jälkeen kun vastuita ongelmamaista on kasattu Suomeen nykyiset 1,9 miljardia euroa.

Onko tuo riittävä myönnytys perussuomalaisille?

- Väliaikaisessa mekanismissa ei ole sijoittajavastuuta. Takausten kokonaismäärä nousee 17,5 miljardiin, kun Suomella on suhteettoman suuri osuus, Jääskeläinen torppaa heti, joskin pitää myös ERVV-kysymystä "keskusteltavissa olevana asiana".

Jääskeläinen ei ota kantaa, kumman kanssa hallitukseen olisi mieluisampaa lähteä: kokoomuksen vai SDP:n. Peliin tuo oman lisämausteensa neljänneksi suurin puolue keskusta, joka päättää linjastaan tänään. Huomenna kaikki eduskuntaryhmät kokoontuvat pohtimaan jatkokuvioita puolilta päivin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner paljastaa Uudelle Suomelle oman hiuksenhienon suosikkinsa:

- Mahdollisesti SDP voisi olla hieman lähempänä meidän näkemyksiä kuin kokoomus, hän sanoo.

Jääskeläinen muistuttaa, että kaikki suuret puolueet käyvät hallituskumppaniksi, jos ne tulevat heidän linjoilleen Eurooppa-kysymyksissä, eli vastustavat lisärahan lainaamista ongelmamaille.

- Näin voimme tehdä historiaa Euroopassa, hän sanoo.

Sekä Jääskeläinen että Ruohonen-Lerner ovat panneet tyytyväisenä merkille Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin tuoreet puheet eurokriisistä. Ilta-Sanomien mukaan hän kehottaa lopettamaan Kreikan ja Euroopan muiden kriisimaiden tukemisen ja suuntaamaan rahat sen sijaan saksalaispankkien vahvistamiseen.

- Nyt pitää lopettaa pelehtiminen niiden hullujen kanssa, jotka järjestelevät uusia (tuki)paketteja sinne tänne, Wahlroos sanoi viikonloppuna Sammon sijoittajapäivillä Lontoossa.

Tässä on selkänojaa perussuomalaiselle ajattelulle.

- Uskoisin, että Wahlroosin näkemyksiä kuunnellaan ja ne huomioidaan, Ruohonen-Lerner sanoo ja muistuttaa, että Wahlroos on ollut rahoittamassa kokoomusta ja ollut myös muokkaamassa RKP:n talouspolitiikkaa.

Aiemmin perussuomalaiset ovat saaneet tukea omalle talousajattelulleen Ålandsbankenista, jonka varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist on laukonut madonlukuja Euroopan horjuville talouksille ja siinä samalla myös nykymuotoiselle eurolle.