Oppositiopuolue perussuomalaisten panosti eilen tiistaina käydyssä eduskuntakeskustelussa pakollisen ruotsin ylioppilaskokeen vastustamiseen. Puolueelta kuultiin keskustelun aikana useita ”Pakkoruotsi!” -välihuutoja asiasta, myös esimerkiksi keskustan kynnyskysymyksiä koskevan puheenvuoron aikana. Välihuutoja kuultiin eduskuntakeskustelussa muutenkin paljon, varsinkin eduskuntaryhmien puheenjohtajien puheenvuorojen aikana.

Eduskunta keskusteli eilen hallitusohjelmasta. Keskustelu aiheesta jatkuu tänään keskiviikkona.

LUE MYÖS: Linjaus pakollisesta ruotsista hämmentää myös keskustassa – ”Tämä ei ole mikään pikkuasia”

Perussuomalaiset puuttui ruotsin yo-kokeita koskevaan hallitusohjelmakirjaukseen myös kansanedustajiensa puheenvuoroissa.

”Hallitusohjelmassa todetaan, että keino syrjäytymisen estämiseen on se, että nostetaan oppivelvollisuuden ikäraja täysi-ikäisyyteen. Kuvitteleeko joku arvon ministereistä ihan oikeasti, että pakolla opiskeleminen tuottaa tuloksia? Ei tuota. Tämän opiskelijoita kiusaavan hallitusohjelmakirjauksen kruunaa se, että tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme jälleen tuomalla vanhan, jo aikaa sitten poistetun pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksiin saaden aikaan tällä paljon hallaa. Tässä maassa jokaisella suomalaisella nuorella pitää olla oikeus opiskella sitä, mitä hän itse haluaa opiskella. Se on nykyaikaa. Kannustetaan nuoriamme toki opiskelemaan myös ruotsin kieltä, mutta siitä ei saa tehdä pakkoa”, perussuomalaisten Mauri Peltokangas sanoi.

”Pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen uhkaa tasa-arvoa. Uhka korostuu, kun ylioppilaskirjoitusten merkitystä korkeakoulupaikkojen jaossa ja valinnassa on vahvistettu. Suomenkielisen on vaikea motivoitua pakollisiin ruotsin opintoihin. Suomenkielisten enemmistö asuu paikkakunnilla, joissa vähemmän kuin 0,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia. Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman”, perussuomalaisten Juha Mäenpää sanoi.

LUE MYÖS: Näkökulma: Juha Sipilältä yllättävän kova suoritus – Mutta Anna-Maja Henrikssonin ilmaveivi tuli aivan puskista

Perussuomalaisten välihuudot osuivat kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) korvaan.

”Perussuomalaisilla ei ole toistaiseksi ollut mitään muuta sanottavaa koulutuksesta kuin huutaa joka väliin: 'PAKKORUOTSI!' No, osoittaa tavallaan tämäkin, että osaamis- ja koulutustasoa on Suomessa totisesti nostettava niin kuin hallitusohjelmassa kirjataan”, Honkasalo tviittasi.

Myös vihreistä ihmeteltiin pakkopuheita keskustelun aikana.

”Tieteen autonomiaa ei tule heikentää, koulutusastetta on nostettava — kuten nyt tehdäänkin varsin poikkeuksellisella ja historiallisella tavalla — koska tutkitusti tiedetään, että peruskoulun jälkeinen koulutus ei riitä nykyelämässä ja se, että saa enemmän koulutusta, ehkäisee erittäin tehokkaasti syrjäytymistä, ja näin vältetään inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Tätä taustaa vasten minua kummastuttaa puhe koulutuspakosta tai pakkoruotsista. Milloin kielitaidosta on tullut huono ja moitittava asia? Kutsumme itseämme kaksikieliseksi maaksi mutta olemme onnistuneet häivyttämään ruotsin kielen taidon suurella osalla väestöstä niin alkeelliseksi, että kouluruotsilla pystyy suunnilleen ymmärtämään, mitä täällä salissa puhutaan, mutta aktiivista kielitaitoa ei koulussa tarjota — ja kunnallispolitiikka on itse asiassa harvoja kaksikielisiä ympäristöjä Helsingissä. Itse toivoisin, että kielitaitoa ja Suomen kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä arvostettaisiin enemmän ja meistä jokainen saisi mahdollisuuden oppia ruotsia ja muita kieliä, ihan oikeasti. Mitään haittaakaan tästä tuskin on. Se avaa mahdollisuuksia moneen, esimerkiksi työllistymiseen pohjoismaisissa ympäristöissä”, vastasi kritiikkiin vihreiden Mari Holopainen.

Hallitusohjelman kirjaus asiasta kuuluu näin:

”Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.”

LUE MYÖS: Perussuomalaisilta yllätysvalinnat: Jussi Halla-aho rivijäseneksi