Työttömät häviävät, työnteon kannustavuus nousee varmasti vain jos budjetti voidaan päästää 9–11 miljardia euroa miinukselle eivätkä edes byrokratian pahimmat kiemurat välttämättä poistu. Ekonomistien huomiot tänään julkaistusta perustulokokeilun alkuselvityksestä ovat karuja.

Muun muassa keskusjärjestö SAK:n ekonomistit sekä Nordea-pankin yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen nostavat Twitter-viesteissään esiin merkittävän ongelman: työryhmän suosittelema osittainen perustulomalli, 550–750 euroa kuukaudessa, ei esiselvityksen mukaan parantaisi työnteon kannustimia kustannusneutraalisti toteutettuna. Kannustinloukkujen purkaminen kävisi todella kalliiksi valtiontaloudelle.

– Jotkut poliitikot kehuivat perustulo-selvityksessä esitettyä [mallia], koska [se] purkaisi kannustinloukkuja. Niinhän ei kävisi, tviittaa SAK:n Joonas Rahkola.

– Kannustinloukkuja tosin onnistuttiin poistamaan, jos budjetti sai olla 9–11 miljardia euroa miinuksella. Ei kovin halpaa hommaa, kommentoi Kärkkäinen.

Olli Kärkkäinen naurahtaa Uuden Suomen kysyessä asiasta puhelimitse. Hän toteaa, että valtiontalouden kannalta budjettineutraaleista malleista millään ei selvityksen perusteella poistettu merkittävästi kannustinloukkuja.

– Jos on kymmenen miljardia käytettävissä, niin kyllä niitä kannustinloukkuja saa nykyjärjestelmässäkin poistettua. Siinä se vaikutus ei tullut perustulosta vaan siitä, että on varaa tehdä vaikka kymmenen miljardin euron verokevennykset, Kärkkäinen toteaa.

Selvityksessä todetaan, että nykyisen perusturvan tasoisissa perustulomalleissa verotuloja täytyisi kerätä selvästi nykyistä enemmän kustannusten kattamiseksi. 550 euron tasoisella perustulolla tämä tarkoittaisi tarvetta kerätä noin 11 miljardin euron lisäverot, selvityksessä lasketaan.

Siinä missä nykyveromalliin perustuva malli parantaisi selvästi työnteon kannustimia, mutta jättäisi budjettiin miljardien vajeen, ”kustannusneutraali malli ei parantaisi työnteon kannustimia automaattisesti” verotuksen kiristyessä.

Päivitys 31.3.: Toisin kuin jutusta on alun perin voinut ymmärtää, esiselvityksessä ei varsinaisesti esitetä perustulomalliin siirtymistä nykyveromallilla eli siten, että se aiheuttaisi 11 miljardin euron budjettivajeen. Tällainenkin vaihtoehto on kuitenkin laskelmissa mukana. Selvityksessä todetaan, että "nykyiseen verojärjestelmään sovitettuna veroton 550 € perustulo tuottaisi noin 11 miljardin euron budjettivajauksen. Verollisen perustulon budjettivaje puolestaan olisi noin 9 miljardia euroa".

Laajemmin on esillä malli, jossa kustannuksia katetaan verottamalla perustuloa suoraan tai välillisesti muussa verotuksessa. Tämä kuitenkin samalla syö perustulon vaikutusta työnteon kannustavuuteen. Selvityksen mukaan kannustavuuteen vaikuttavien "efektiivisten marginaaliveroasteiden ja työllistymisveroasteiden alentaminen vaatii kustannusneutraaliudesta tinkimistä" tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi perusturvan heikentämistä.

Esiselvityksen tekijöihin kuuluva Kelan tutkija Ville Veikko Pulkka kommentoi tätä Uuden Suomen juttua Twitterissä lyhyesti.

- Vaihtoehtoja varmasti välillä 0–11 mrd €. Byrokratialoukkujen vaikutusta tarjontajoustoon on myös olennaista tutkia, Pulkka toteaa.

Nordean Kärkkäisen mukaan esiselvityksen tulos ei ole yllättävä kannustinloukkujen tutkijalle. Hänen mukaansa työnteon kannustimia voidaan parantaa lähinnä kahdella tavalla: työttömien sosiaalietuuksia leikkaamalla tai pienituloisten työntekijöiden tuloja kasvattamalla.

– Työttömien etuuksien leikkaaminen on ongelmallista perustulon riittävyyden, köyhyyden ja tulonjaon näkökulmasta. Pienituloisten tulojen kasvattaminen taas on ongelma budjettinäkökulmasta. Jos miettii poliittista realismia, niin onko realistista kokeilla kannustinloukkujen purkamiseksi mallia, joka tarkoittaisi kymmenen miljardin euron alijäämää? hän sanoo.

Lisäksi selvitys osoittaa, että 550 euron kuukausittaisen perustulomallin suuria häviäjiä olisivat työttömät. Esimerkiksi opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot paranisivat, koska perustulo on opintorahaa suurempi, ja palkansaajille kyseessä puolestaan olisi uusi tulolaji, jota verojen nousu ei välttämättä kokonaan veisi mennessään. Sen sijaan työttömillä perustulo korvaisi olemassa olevaa tuloa osittain, ja jäljelle jäävien työttömyysturvaetuuksien verotus kiristyisi.

– Työttömien häviäminen perustuu siihen, että heidän verotuksensa kiristyy, vaikka he eivät hyödy tästä [perustulosta]. Voi olla, että siihen on mahdollista puuttua jotenkin, koska en usko, että kenenkään tavoitteena on malli, jossa työttömien verotus kiristyisi. Siihen voi varmaan rakentaa jonkinlaisia verovähennyksiä, Kärkkäinen sanoo.

Tämä on vain esiselvitys, mutta silti: onko perustulokokeilussa näin ollen mitään järkeä? Kärkkäisen mukaan vastaus riippuu siitä, mitä hallitus tavoittelee kokeilulla.

– Kokeilu voi olla mielenkiintoinen, vaikka positiivisia kannustinvaikutuksia ei saataisikaan, hän sanoo.

Kärkkäinen jatkaa huomauttamalla itse, että hallitukselle nimenomaan työnteon kannustimien parantaminen ja kannustinloukkujen purkaminen on ”yksi merkittävä syy ja tavoite tälle perustulokokeilulle”. Tutkijan kannalta mielenkiintoista kokeilussa voisi Kärkkäisen mukaan kuitenkin olla se, miten tukien vastikkeettomuus vaikuttaa kansalaisiin: passivoivasti vai aktivoivasti.

– Mutta se ei ole se tutkimuskysymys, mitä hallitus alun perin lähti kysymään. Siihen kysymykseen, miten työnteon kannustinten parantaminen vaikuttaa työllisyyteen, ei tällaisella budjettineutraalilla perustulolla tämän selvityksen mukaan voida vastata, Kärkkäinen sanoo.

– Jos haluat sitä kokeilla, niin pitää olla lähtökohtaisesti malli, joka niitä kannustimia parantaa.

Sen sijaan byrokratiaa selvitysryhmän suosima 550 euron malli vähentäisi, mikä sopisi hallituksen norminpurkutalkoisiin. Ongelma on kuitenkin se, että tämä osittainen perustulo korvaisi vain osan sosiaalietuuksista ja siten poistaisi vain osan byrokratiastakin.

– Se vähentää siltä osin kuin se korvaa, mutta sitten meille jäisi sinne ansiosidonnaisen työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen byrokratiat. Ja tämä on varmaan se pahin byrokratia, Kärkkäinen listaa.

Osittainen perustulomalli korvaisi sosiaaliturvan vähimmäismääräiset etuudet kuten peruspäivärahan tai työmarkkinatuen, mutta esimerkiksi mainitut asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva jäisivät käyttöön. Ja juuri nämä kolme etuusmuotoa ovat ”merkittävimmät syyt kannustinloukkuihin”, Kärkkäinen sanoo.

Alla ekonomistien Twitter-viestejä aiheesta.