Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sen kuulemat oikeusoppineet ovat ainakin jossakin määrin eri linjoilla Aito avioliitto -kansalaisaloitteen perustuslainmukaisuudesta. Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista vain yksi katsoi, että Aito avioliitto -kansalaisaloite ei olisi perustuslain vastainen.

Perustuslakivaliokunta kuitenkin arvioi perjantaina julkistamassaan päätöksessä, ettei perustuslain syrjintäkiellosta aiheudu sellaisia ehdottomia vaatimuksia, jotka estäisivät kansalaisaloitteen mukaisen lain säätämisen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Samalla perustuslakivaliokunta myönsi, että sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamista ajavassa kansalaisaloitteessa on ongelmia perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen kannalta.

–Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos valiokunnan sen taannehtivuudesta tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon, valiokunta sanoo.

Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista muun muassa professori Juha Lavapuro sanoo lausunnossaan, että käsiteltävänä oleva kansalaisaloite tulee perustuslaista johtuvista syistä hylätä.

Lavapuron mukaan merkitystä on erityisesti sillä, että osalla avioliittolain muuttumisen johdosta säädetystä lainsäädännöstä on ollut välittömiä oikeusvaikutuksia. Hän nostaa esiin rekisteröityä parisuhdetta koskevaan lakiin säädetyn siirtymäsäännöksen, joka otettiin lakiin, koska lakivaliokunta piti oletettavana, että useat samaa sukupuolta olevat parit odottavat avioliittolain muutosta voidakseen solmia avioliiton.

–Yleisen elämänkokemuksen mukaan lienee myös perusteltua olettaa, että useat sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloon luottaneet ovat jo ryhtyneet avioitumistaan koskeviin henkilökohtaisiin järjestelyihin. Jo eduskunnan hyväksymä ja säädöskokoelmassa julkaistu avioliittolain muutos on myös ollut omiaan luomaan perusteltuja odotuksia niiden ihmisten taholla, joiden oikeudelliseen asemaan muutoksilla on välittömiä vaikutuksia. Näiden näkökohtien merkitystä korostaa, että avioliittolain muutokset ovat tulossa voimaan alle kuukauden kuluttua, Lavapuro kirjoittaa lausunnossaan.

Professori Veli-Pekka Viljanen nostaa esiin saman ajatuksen perusteltujen odotusten suojasta. Hän arvioi, että kansalaisaloitteen sisältämä lakiehdotus on ongelmallinen perustuslain yhdenvertaisuussäännösten sekä perustuslain turvaaman yksityis- ja perhe-elämän suojan kannalta.

Apulaisprofessori Janne Salminen puolestaan toteaa omassa lausunnossaan suoraan, että kansalaisaloitettaon pidettävä perustuslain vastaisena. Samoilla linjoilla on emeritus professori Teuvo Pohjalainen.

–Esillä olevan kansalaisaloitteen tarkoituksena on palauttaa oikeustila, jossa henkilöt asetettaisiin parisuhteen solmimisen osalta selvästi eri asemaan sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan näin voidaan tehdä vain, jos siihen on perustuslain tarkoittama hyväksyttävä peruste. Tällaista perustetta ei aloitteessa ole nähdäkseni esitetty, Pohjalainen kirjoittaa omassa lausunnossaan.

Professori Tuomas Ojanen puolestaan katsoo, että kansalaisaloitteessa esitetyille lakimuutoksille ei ole perusteita tilanteessa, jossa on juuri hyväksytty sukupuolineutraali avioliittolaki. Hänen mukaansa kansalaisaloitteeseen ”on syytä suhtautua torjuvasti perustuslain kannalta”.

Perustusvaliokunnan kuulemista asiantuntijoista ainoastaan emeritus professori Markku Helin arvioi, että lainsäädäntömuutos voitaisiin tehdä.

–Lainsäätäjä voi niin halutessaan palauttaa sen oikeustilan, joka vallitsi ennen sukupuolineutraalin avioliittolain säätämistä, hän toteaa.

Asiantuntijoista professori Mikael Hidén ei omassa lausunnossaan ota kantaa kansalaisaloitteen sisältöön, vaan kommentoi ainoastaan ongelmalliseksi arvioitua mahdollisuutta, että eduskunnassa menestyksellä läpi menneen kansalaisaloitteen vaikutus pyritään heti kumoamaan vastakkaiseen suuntaan menevällä uudella kansalaisaloitteella.

–Minusta kansalaisaloitteessa ja sen perusteluissa ei ole tullut esille perusoikeuksiin ja niiden turvaamiseen liittyviä sellaisia (konkreettisesti osoitettavissa olevia) seikkoja, jotka vaatisivat tarkastelua valtiosääntöoikeuden kannalta, Hidén toteaa.

Kaikki asiantuntijalausunnot ovat luettavissa täältä.

Oikeusrekisterikeskuksen rekisteriasiantuntija, vihreiden tamperelainen kuntavaaliehdokas Joel Rouvinen on kerännyt asiantuntijoiden näkemyksiä sunnuntaina julkaisemaansa blogiin, jossa hän pitää huolestuttavana sitä, ettei perustuslakivaliokunnan asiassa tekemä tulkinta perustu asiantuntijoiden näkemyksiin.

–On hämmentävää kuinka huonosti perustuslakivaliokunta lausuntoaan perustelee. Veikkaukseni on, että perustuslakivaliokunnan lausunnon lähtökohdat ovat enemmän poliittiset kuin oikeudelliset, Rouvinen kirjoittaa.

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan maaliskuun alussa. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari arvioi perjantaina perustuslakivaliokunnan kannan tarkoittavan, että tasa-arvoisen avioliiton vastustajilla on kaksi viikkoa aikaa kumota jo kertaalleen hyväksytty avioliittolaki.

–Se tarkoittaisi ennennäkemätöntä hutilointia ja kiirehtimistä. Tämä olisi häpeällistä, mutta mahdollistaisi tasa-arvoisen avioliittolain kaatamisen istuntosalissa, Kari kommentoi.

Lisää aiheesta:

Voiko eduskunta vielä kaataa avioliittolain? ”Tarkoittaisi ennennäkemätöntä hutilointia”

Li Andersson hyökkää Timo Soinia vastaan: ”Tasa-arvoisen avioliittolain kumoaminen on periaatekysymys, mikään leikkaus ei”

Kansanedustajalta tyrmäys Aito avioliitto -ryhmälle: ”Ei mitään mahdollisuutta”