Yksi perustuslakivaliokunnan Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistuksia koskeneita lausuntoaan varten kuulemista asiantuntijoista, HUSin hallintoylilääkäri ja terveysoikeiden professori Lasse Lehtonen uskoo myös tulevan Antti Rinteen (sd) hallituksen soten joutuvan vaikeuksiin perustuslaillisten ongelmien vuoksi.

”Kun soten syntyminen jää jälleen riippumaan monialaisten maakuntien perustamisesta, on vaarana, että itsehallinnollisia maakuntia koskevat perustuslakikysymykset vievät tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyviltä kysymyksiltä. Jo edellisen lakipaketin osalta jotkut perustuslakiasiantuntijat katsoivat, että maakuntavaaleista pitäisi olla kirjaus perustuslaissa. Myös hallitusneuvotteluissa esillä ollut maakuntien verotusoikeus voi nousta perustuslain muuttamista edellyttäväksi kysymykseksi. Huonoimmassa tapauksessa uusi hallitus valmistelee soten maakuntamallin ja maakuntaveron varaan, mutta maakuntien verotusoikeuteen liittyvät perustuslailliset ongelmat ajavat lopulta tämänkin sote-mallin ongelmiin”, Lehtonen kommentoi Puheenvuoron blogissaan .

Käytännössä Rinteen hallituksen sote-ratkaisu on toteutuessaan hyvin lähellä Sipilän hallituksen sote-mallia – lukuun ottamatta laajaa valinnanvapautta, jota kokoomus Sipilän hallituksessa ajoi.

Valtioneuvoston kanslia tiedotti viikolla, että sote-uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

”Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisen komitean toimesta maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä”, tiedotteessa kerrotaan.

Lue lisää: Uutta tietoa Rinteen hallituksen sote-ratkaisusta – Hyvästit laajalle valinnanvapaudelle

Lasse Lehtonen huomauttaa, että jos maakuntien verotusoikeus halutaan soten rahoituksen perustaksi, olisi hyvä, että asian taakse olisi mahdollista saada perustuslain muuttamiseksi tarvittava eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö.

”Itse pidän soten rahoitusta monella tapaa soten onnistumisen kriittisenä kysymyksenä. Parlamentaarisesti pitäisi ainakin pystyä päättämään soten rahoituksen tasosta, jollei maakuntien rahoitusmuodosta parlamentaarisessa komiteassa löydy sopua. Perustuslain 19 § turvaa jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joten sote ei tämän vuoksi voi koskaan olla keskeinen julkistalouden säästökohde”, hän kommentoi.

”Bkt-osuus pitäisi nostaa nykyisestä 9,5 %:sta pohjoismaiselle 10,5 % tasolle”

Lehtosen mielestä olisi tärkeää, että rahoitustaso sidottaisiin poliittisella linjauksella bruttokansantuoteosuuteen.

”Käytännössä terveydenhuollon bkt-osuus pitäisi Suomessa nostaa nykyisestä 9,5 prosentista tasosta pohjoismaiselle 10,5 prosentin tasolle, jotta väestömme vanhetessa ja palvelutarpeiden kasvaessa voimme turvata jokaiselle perustuslain turvaamat riittävät palvelut”, hän sanoo.

Maakuntaveroon liittyy Lehtosen mukaan myös merkittäviä etuja.

”Se turvaisi alueellisen itsehallinnon ja antaisi alueellisille päättäjille kannustimia palvelujen tehokkaaseen tuotantoon, jottei alueellisen verotuksen taso nousisi liiaksi ja tekisi maakuntaa elinkeinopoliittisesti kilpailukyvyttömäksi. ”

Ongelma maakuntaverossa Lehtosen mukaan on etenkin se, että kolmas verottaja kuntien ja valtion lisäksi johtaisi hänen arvionsa mukaan suurella todennäköisyydellä veroasteen nousuun ja tekisi kansallisen talouspolitiikan entistä vaikeammin ohjattavaksi.

”Suuri ongelma rahoitukselle on myös maakuntien määrä, sillä monet nyt esitetyistä 18 maakunnasta ovat taloudellisesti elinkelvottomia eli ne eivät kuitenkaan tulisi toimeen omalla maakuntaverokertymällään. Kun valtiovalta on velvollinen turvaamaan yhdenvertaiset palvelut, tulisi maakuntaveron rinnalle luoda uusi alueellisten tulonsiirtojen mekanismi. Sellainen söisi pohjaa palvelutuotannon tehostamisen kannustimilta. Olisikin ollut kovasti toivottavaa, että maakuntien määrää olisi hallitusneuvotteluissa enemmän harkittu ja niiden määrä olisi perustunut arvioihin alueiden väestökehityksestä ja tulevasta taloudellisesta kantokyvystä eikä vain keskustan puolue-elinten poliittisiin linjauksiin.”

”A siakasmaksut enemminkin laskevat kuin nousevat

Lehtonen muistuttaa, että Sipilän sotea oli alun perin tarkoitus rahoittaa asiakasmaksuilla 1,45 miljardilla eurolla. Erityisesti vasemmistoliitto ja vihreät arvostelivat ennen vaaleja asiakasmaksujen korkeaa tasoa.

”Lienee varsin todennäköistä, että näiden puolueiden tullessa hallitukseen soten asiakasmaksut enemminkin laskevat kuin nousevat. Tämä lisää edelleen tarvetta varmistaa soten muun rahoituksen riittävyys”, Lehtonen huomauttaa.

Hän muistuttaa myös, että ennen huhtikuisia vaaleja Antti Rinne oli itse soten parlamentaarisen valmistelun kannalla, mutta tämä kanta ei kestänyt vaalien yli.

”Luopuminen soten parlamentaarisesta valmistelusta on suuri kansallinen vahinko. Näyttää sille, ettei kahden edellisen hallituksen sote-ongelmista ole vieläkään ole otettu opiksi. Hallinnon rakenteellisten muutosten tulisi tukea sosiaali- ja terveydenhuollon kestävää kehitystä. On pelättävissä, että maakuntien määrästä ja niiden vähentämisestä seuraavina hallituskausina tulee politiikan kestoaihe, joka vaikeuttaa vielä pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä.”

Lue myös: Antti Rinne valotti uutta sote-ratkaisua – Maakunnat, päävastuu julkisella sektorilla, rahoitusmalli kaikkien puolueiden valmisteluun

Todennäköinen oppositiopuolue kokoomus on jo nyt reagoinut rajusti Antti Rinteen sote-ratkaisuun. Muun muassa viime kaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istunut kansanedustaja Sari Sarkomaa ja lääkäritaustainen, viime kaudella perustuslakivaliokunnassa istunut kansanedustaja Mia Laiho ovat arvostelleet Rinteen ratkaisua kovin sanoin.

”Suomelle kalliiksi tuleva kepulle annettava ’huomenlahja’? 18 maakuntaa hakataan betoniin. Maakuntavaalit tulevat mutta miten käy soten? Miten vahvistetaan peruspalveluja ja mikä on kaupunkien rooli? Näitä selvitellään? Kuinka tässä näin kävi”, Sarkomaa kysyi Twitterissä.

”Sotea tehdään taas kerran hallinnon ehdoilla. Mihin unohtuivat asiakkaat ja palvelut? Kepu päättää mihin suuntaan Suomea viedään vaikka kärsinyt vaaleissa rökäletappion. Sanoisin että tulos osoittaa johtajuuden puutetta ja demokratian halveksimista”, Mia Laiho puolestaan tviittasi.

Lue lisää:

Hurjistus leviää kokoomuksessa: ”Kepu vie Antti Rinnettä ja kovaa – Suomelle kalliiksi tuleva huomenlahja”

Kokoomuslaisen huomio keskustan asemasta: ”On siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen”