München

Saksan hallitus on palaamassa lähemmäs Suomen ja EU:n ”nuivan nelikon” kantoja, kun unionin 750 miljardin euron elpymisrahastosta lähiviikkoina neuvotellaan. Berliinissä ”peruutusliike” tulkitaan osaksi liittokansleri Angela Merkelin taktiikkaa, jolla oikeistounionin (CDU ja CSU) liittopäiväedustajat saadaan paketin taakse.

Myös sosiaalidemokraatteja (SPD) edustava valtiovarainministeri Olaf Scholz pitää EU:n komission rahastomallia liian avokätisenä. Scholz korosti EU:n valtiovarainministereiden tämän viikon videokokouksessa, että Saksan ja Ranskan ehdottama 500 miljardin rahasto riittää. Saksan finanssiministeri vaatii myös, että EU:n ottama laina maksetaan takaisin nopeammin kuin mitä komissio esittää.

CDU:ta lähellä olevien Berliinin hallituslähteiden mukaan Scholz on varoittanut puoluetovereitaan, että liian avokätinen tukilinja kostautuu ensi kevään liittopäivävaaleissa. Esimerkiksi SPD:n liittopäiväryhmän puheenjohtaja Rolf Mützenich katsoo, että komission esityksessä on päinvastoin liian vähän yhteisvastuuta.

Scholzia ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Jörg Kukiesia pidetään Saksan uuden yhteisvastuullisemman eurolinjan räätäleinä. Toisaalta Scholzin tiedetään suhtautuvan lisävelan ottamiseen kriittisemmin kuin puolueen puheenjohtajat Norbert Walter-Borjans ja Saskia Esken.

Scholzin ja liittokansleri Merkelin kerrotaan nyt tavoittelevan Brysselin tulevissa neuvotteluissa kompromissia, jossa elpymisrahaston koko on lähempänä Saksan ja Ranskan ehdottamaa 500 miljardia. Lisäksi Berliinin hallitus haluaa, että EU:n ottamien lainojen takaisinmaksu aloitetaan jo ensi vuonna alkavalla 2021-2027 budjettikaudella.

”Rahat eivät saa upota Espanjan sosiaalitukiin.”

Oikeistounionin edustajat sekä liittopäivillä että EU-parlamentissa korostavat, että suorille tuille asetettavien ehtojen pitää olla tiukempia kuin komission esityksessä ja komission pitää myös valvoa niiden toteutumista. CDU:n Berliinin liittopäiväryhmässä on paljon niitä, joiden mielestä Saksan pitäisi olla samassa rintamassa Hollannin, Itävallan, Tanskan ja Ruotsin kanssa.

CDU:n EU-kansanedustaja Markus Pieper on muiden muassa tähdentänyt, että rahaston pääomia ei saisi ”upottaa Espanjan sosiaalitukiin”, vaan ne pitäisi sitoa tiukasti tulevaisuusinvestointeihin. CDU:n Berliinin liittopäiväryhmässä on useita kansanedustajia, joiden mielestä koronarahaston pitäisi toimia samalla tavalla kuin EU:n rakennerahastot. Jos tukia käytetään väärin, ne pitää maksaa takaisin.

Saksassa pidetään ensi keväänä liittopäivävaalit, joissa Angela Merkel ei enää ole puolueensa liittokansleriehdokas. Tällä hetkellä oikeistounionin potentiaalisimpina kanslerikandidaatteina pidetään Baijerin pääministeriä Markus Söderiä (CSU) ja Nordrhein-Westfalenin pääministeriä Armin Laschetia (CDU). Molemmat kannattavat EU:n elpymisrahastoa. Söder hivenen varauksellisemmin kuin Laschet.

Vaikka Olaf Scholz hävisi kisan puolueensa puheenjohtajuudesta, hänet nähdään demarileirin varteenotettavimpana kansleriehdokkaana. Scholzilla on kannatusta myös poliittisessa keskustassa, koska hän suhtautuu monia puoluetovereitaan kriittisemmin velkaantumiseen ja yhteisvastuun lisäämiseen EU:ssa.

Kristillisdemokraatit (CDU) ja Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU) ovat, toisin kuin SPD, lisänneet koronakriisin aikana kannatustaan, vaikka oikeistounionia perinteisesti äänestävät suhtautuvat EU:n kriisimaiden tukemiseen kriittisesti.