Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toi lauantaina julki huolensa suomalaisista nuorista. Hän sanoo olevan erityisen huolissaan niistä nuorista, jotka eivät ole opiskelemassa tai töissä.

–Nuoren syrjäytyminen merkitsee luottamuksen menettämistä omaan lähiyhteisöön, muihin nuoriin ja yhteiskuntaan. 20–24-vuotiaista nuorista aikuisista lähes viidesosa oli vuonna 2015 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Nuorten miesten osuus ulkopuolella olevista oli suurempi kuin nuorten naisten, Orpo sanoi puheessaan kokoomuksen puoluevaltuustossa.

–Jos ei ole työtä, se iskee erityisen vahvasti nuoriin, jotka ovat vasta elämänsä alussa. Nuorten aikuisten elintaso on vuoden 1990 ja 2013 välillä romahtanut suhteessa muihin ryhmiin. Huono taloustilanne masentaa, se vie uskon tulevaisuuteen, hävittää halun opiskella. Työllisyyden kasvattaminen on yksi tärkeimpiä toimenpiteitä, mitä hallitus voi tehdä. Sillä me parhaiten autamme nuoria, hän jatkoi.

Tilastokeskus julkisti viime huhtikuussa tietoja, joiden mukaan taloudellinen taantuma on leikannut eniten nuorten tuloja.

Lue lisää: 1980–1995 syntyneiden tuloromahdus: Tilastokeskuksen kuva kertoo sen yhdellä silmäyksellä

Hallituspuolueet ovat yhdessä sopineet työryhmästä, jonka tehtävänä on pohtia keinoja, joilla eriarvoistumista voitaisiin estää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Orpo korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä.

–Tiedämme jo nyt, että varhaiskasvatuksen kehittäminen ja osallistumisasteen nostaminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin kotihoidon ja varhaiskasvatuksen pitkäaikaisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto osoitti, että alle 3-vuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yhteys oli sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla, hän toteaa.

Orpon mukaan Suomessa varhaiskasvatukseen osallistutaan vähän. Hän sanoo, että vain 74 prosenttia 4-vuotiaista lapsista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun vastaava luku muissa Pohjoismaissa on yli 90 prosenttia.

–Erityisen ongelmallista on se, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvat vähiten ne lapset, jotka hyötyisivät siitä eniten, hän huomauttaa.

Hallitus laskee Orpon mukaan pienituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja yli 700 eurolla vuodessa maaliskuun alusta alkaen. Pienituloisimmilta perheiltä varhaiskasvatusmaksut poistetaan kokonaan.

–Tällä me puutumme eriarvoistumiseen. Tavoitteena on, että yhä useammalle lapselle olisi mahdollista osallistua varhaiskasvatukseen ja että yhä useammalla vanhemmalla, erityisesti yksinhuoltajilla, olisi mahdollisuus ottaa työtä vastaan.

Orpon mukaan kaikkein olennaisinta on varmistaa, että jokainen nuori pääsee koulutukseen. Hän korostaa, että yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittyminen on vaikeampaa, jos nuori ei ole suorittanut vähintään toisen asteen koulutusta.

Orpo otti kantaa myös Suomen sosiaaliturvajärjestelmään ja sanoi sen olevan erityisesti nuorten kannalta haitallinen.

–Tämän päivän Suomessa käytämme enemmän ja enemmän rahaa tarkoituksenamme auttaa ihmisiä, mutta oikeasti emme auta heitä. Passivoiva sosiaaliturvajärjestelmä on erityisesti nuorten kannalta haitallinen. Osa nuorista päätyy jo varhain tukikierteeseen, jota ei onnistuta katkaisemaan. Järjestelmä, joka ei tue nostamalla pystyyn vaan passivoimalla, ei ole oikein nuoria tai keitään muitakaan kohtaan.

Sosiaaliturvaa on Orpon mukaan uudistettava niin, että se kannustaa ihmistä osallistumaan ja aktiivisuuteen. Hän sanoo, että tämä voi tarkoittaa pienten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamisen lisäksi esimerkiksi vapaaehtoistyön tekemistä.

–Jos työtä ei ole juuri sillä hetkellä tarjolla, kaikenlainen toimeliaisuus on siinäkin tilanteessa parempaa sosiaaliturvaa kuin täysi toimettomuus.

Lisää aiheesta:

Juha Sipilä: ”Eriarvoistumisen uhka on todellinen”

Uusi karu havainto 1980-1995 syntyneistä suomalaisista: ”Vaikuttaa koko kansakunnan menestykseen”