Minusta se on mahdoton yhtälö, paukauttaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sdp:n vaalilupauksista.

Suomen talouden tilanne ei siis nykyisen valtiovarainministeri Orpon mukaan ole ollenkaan niin ruusuinen kuin vaalikeskusteluista ja vaalilupauksista on saattanut ymmärtää. Talouden ennustetaan hiipuvan ensi vuonna 1,4 prosentin kasvuvauhtiin ja sen jälkeen 1,2 prosenttiin.

”Uutta velkaa otetaan tällä perusuralla 12 miljardia euroa yhteensä seuraavan vaalikauden aikana. Siitä 4,5 miljardia euroa on hävittäjähankintaa”, Orpo sanoo Uuden Suomen puheenjohtajahaastattelussa viitaten viime torstaina hyväksyttyyn tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Tekninen julkisen talouden suunnitelma tai tekninen kehys on valtiovarainministeriön toteuttama pohjalaskelma, josta lähdetään neuvottelemaan seuraavan vaalikauden menokehystä. Siinä on laskettu, miten valtion tulot ja menot kehittyisivät, jos uusia päätöksiä ei tehtäisi, vaan kaikki jatkuisi ennallaan.

”Budjetin loppusumma nousee nykyisestä 3,2 miljardilla eurolla vuonna 2023. Ja se ei pidä sisällään vielä yhtään vaalilupausta”, Orpo toteaa.

LUE MYÖS: Juha Sipilällä show päällä tentissä: ”Älä sössi taloutta, himoverottaja-Antti”

Vaalilupauksia on luvattu rahoittaa nousevalla työllisyysasteella, mutta julkisen talouden suunnitelmaa tuleviksi vuosiksi sorvannut Orpo katsoo, että ilman erillisiä toimenpiteitä työllisyysaste kapuaisi enintään 73 prosenttiin. Siis alle prosenttiyksikön nykyisestä 72,5 prosentista.

”Eli käytännössä kaikki mitä luvataan, on lisää velkaa, ellei sitten saada talouskasvua ja työllisyyttä ylemmäksi kuin perusuran osoittama 73 prosenttia. Ja jos tähän vielä tehdään se demareiden veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen poisto tai leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, jotka vaikuttavat investointeihin ja työllisyyteen, niin silloin työllisyyskehitys ei ainakaan ole niin hyvää”, Orpo sanoo kääntyen jo hyökkäykseen sdp:tä vastaan.

LUE LISÄÄ: Sdp vastaa Petteri Orpon hyökkäykseen: ”Yritystoiminta Suomessa ei todellakaan ole verotuksen tasosta kiinni”

Seuraavaksi tulilinjalle jää demarijohtaja Antti Rinteen Ylellä antama arvio, että sdp:n vaalilupausten loppusumma olisi 1–3 miljardia euroa.

”Minusta se vain on mahdoton yhtälö. Enkä ymmärrä, miten hän ei pysty sanomaan, mikä on heidän vaalilupaustensa summa. Jos se on 1, niin mitkä lupaukset sieltä on jo vedetty yli ja jos se on 3, niin silloin se on aivan hirvittävä summa”, Orpo sättii.

Orpolla on kova tarve haastaa gallupkärkeä pitävän sdp:n Rinne. Tässäkin haastattelussa hän haluaa esiintyä juuri Rinteen haastajana, pääministeriehdokkaana.

LUE MYÖS: Näkökulma: Kokoomuksen märkä uni Antti Rinteen tv-hapuilusta kävi toteen

Kokoomuksessa oli jo virittäydytty eduskuntavaaleihin niin, että vaalit olisivat nimenomaisesti pääministerivaalit. Sitten sdp:n Rinne joutui sairauslomalle, eikä gallupsuosikkia voitu haastaa.

”Nyt tilanne on muuttunut ja odotan, että tässäkin haastattelussa päästään käymään tätä keskustelua”, Orpo sanoo.

Tilanne on selvästi muuttunut myös kokoomuksen kannatuksen osalta. Helmikuussa gallupluvut laskivat ensin Alma-gallupissa 19,7 prosentista 18,1 prosenttiin ja sitten Ylellä 17,3 prosentista 16,2 prosenttiin.

Kokoomuksen puoluetoimiston arvioissa syynä oli kohu vanhustenhoivassa. Se kohdistui hoiva-alan suurketjuihin, ”pörriäisiin”, jotka oli aiemmin liitetty puolueen valinnanvapauslinjauksiin. Sen jälkeen kokoomus ja Orpo ovat ottaneet hajurakoa yrityksiin. Eikä puheenjohtaja nytkään jätä tilaisuutta käyttämättä päästä ärhentelemään ”hoivahuijareille”, että hän panisi kuriin kaikki yritykset, jotka kasvattavat voittoprosenttia hoivasta tinkimällä.

”Näitä niin sanottuja hoivahuijareita, jotka meidän vanhusten hoivan kustannuksella pyrkivät tekemään voittoa, niin niitä minä en hyväksy, enkä siedä.”

Silti kokoomuksen kannat herättivät kummastusta, kun se ei tukenut muiden puolueiden tavoitetta nostaa hoitajamitoitusta 0,7:ään, vaan hapuili oman viestinsä läpi saamisessa. Yhden sitovan luvun sijaan puolue ajoi mallia, jossa hoivakotien asukkaiden hoitoisuus eli hoivatarpeet olisivat määrittäneet hoitajien lukumäärää. ”Ihminen ei ole desimaali”, Orpo sanoi tuolloin.

”Liisa ja Martti tarvitsevat erilaista hoitoa, jos toisella on Alzheimer ja toinen on virkeä pyörätuolipotilas”, Orpo selventää nyt.

Miksi tämän kertominen suomalaisille oli niin hirveän vaikeaa?

”Tässä poliittiset kilpailijat onnistuivat maalaamaan kuvan, että jos et ole 0,7:n puolella, olet vanhuksia vastaan. Ja niinhän se ei ole. Minä haluan sanoa mieluummin, että 0,7 ei riitä kaikille.”

Eli muiden puolueiden viestintäoperaatiot onnistuivat mustamaalaamaan kokoomuksen?

”No en nyt pistä muiden puolueiden syyksi sitä, jos ei saa omaa viestiä saa kerrottua. Ihan turha muita syytellä. Mutta sanotaan niin, että se keskustelu kärjistyi sillä tavalla, että jos ei ole 0,7:n puolella, on vanhuksia vastaan.”

Vaalien lähestyessä kokoomuksessa kasvoi tunne, että hoivakriisi olisi taakse jäänyttä elämää, mutta viime perjantain Ylen gallupissa kannatus painui yhä 15,8 prosenttiin.

”Melkein kaikki olivat tulleet Ylen mittauksessa alaspäin. Itse pidän luotettavampana Hesarissa parin viikon takaa ollutta 18 prosenttia. Nyt on liikkuvia äänestäjiä paljon, ja he ovat epävarmempia. Kukaan ei vielä pysty tietämään, mikä lopullinen tulos on”, Orpo sanoo.

LUE MYÖS: Uusi skenaario nousi esiin: ”Alkuperäinen porvarihallitus perussuomalaisilla saattaa jatkaa”

”Minulla on vahva tunne, että kannatus on palautumassa siitä, mitä gallupit ovat osoittaneet. Tätä kisaa ei todellakaan ole vielä katsottu.”

”Kuntavaaleissa tulimme takamatkalta kärkeen”, Orpo muistuttaa.

Uutta nousua valtiovarainministeri Orpoa pyrkii rakentamaan omimmalta alueeltaan: taloudesta. Kolme keskeisintä tavoitetta kokoomukselle näissä vaaleissa sekä mahdollisesti hallitusneuvotteluissa ovat Orpon mukaan ”kunnianhimoinen talous- ja työllisyyspolitiikka”, koulutus ja yritysten osaamistarpeisiin vastaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon saattaminen.

”Minusta meidän finanssipolitiikan [budjettipolitiikan] linjassa ei pidä tehdä muutoksia. Pidetään tiukka linja. Meillä ei ole mitään jakovaraa”, Orpo kertoo omasta linjastaan.

”Samaan aikaan tekisin määrätietoisia toimia, joilla pidetään huolta kilpailukyvystä ja parannetaan työllisyyttä ja pidetään yllä talouden kasvua. Silloin me puhumme veropolitiikasta, sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta, työelämäuudistuksista, jatkuvan oppimisen rakentamisesta ja työperäisestä maahanmuutosta. Nämä ovat mielestäni niitä asioita, joita pitää tehdä.”

Tavoitteena pitää Orpon mielestä yhä olla työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin tulevalla vaalikaudella. Se merkitsee kokoomusjohtajan mielestä niiden työelämäjoustojen läpiviemistä, jotka Juha Sipilän (kesk) hallitukselta jäivät puheiksi.

”Meidän täytyy saada työmarkkinauudistuksia läpi.”

Minkälaisia uudistuksia?

”Niitä ovat työpaikkakohtaisten joustojen lisääminen.”

Muillekin kuin liittoon kuuluville yrityksille?

”Kyllä.”

”Nyt kun syksyllä alkaa seuraava liittokierros, niin minusta siellä pitää kiinnittää tähän asiaan erityistä huomiota ja joustoja pitää löytyä. Kansainväliset luottoluokittelijat arvioivat meitä, komissio arvioi, OECD arvioi… ja ne kaikki sanovat, että Suomessa työmarkkinat ovat yksi maan kilpailukykyä heikentäviä asioita.”

Pitäisikö uuden hallituksen antaa joku signaali, jolla vauhditettaisiin näiden keskustelujen käynnistymistä?

”Annan tässäkin sitä signaalia niiden neuvottelujen käynnistymisestä.”

”Minusta palkansaajaliikkeen täytyy nyt näyttää vastuullisuuttaan, koska Suomi on tiukan paikan edessä. Jos me emme saa työllisyyttä kasvuun, olemme ensi vuosikymmenellä leikkaamassa meidän hyvinvointiamme. Ja minä en usko, että palkansaajaliike haluaa sitä, vaan lähden siitä, että he ovat vastuullisia. He tietävät, että suomalaisen työelämän pitää uudistua, jotta meillä on korkeampi työllisyys. Ja nyt on sen aika, että seuraavalla liittokierroksella otetaan askeleita eteenpäin”, Orpo linjaa.

”Yksi asia, mihin pystytään todella nopeasti vaikuttamaan tai nopeammin, on että meidän pitää lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Meille tulee joka paikasta Suomesta yrityksiltä viestiä, että he investoisivat ja kasvaisivat, mutta kun ei saa työvoimaa. Se on akuutti ongelma, koska yritykset haluaisivat kasvaa. Jos me pystymme tarjoamaan työvoimaa, niin suunnitellut investoinnit toteutuvat, taloudesta tulee isompi ja hyvinvoinnista vahvempi.”

Työperäisen maahanmuuton ja uusien työelämäjoustojen lisäksi työllisyysasteen ja työllisten määrän kasvattamiseksi Orpo ajaa myös työn verotuksen laskemista miljardilla eurolla. Hän sanoo uskovansa dynaamisiin vaikutuksiin, eli että työllisyyttä voidaan kasvattaa työn verotusta alentamalla samaan tapaan kuin yritysverotusta alentamalla kasvatettiin toimeliaisuutta ja lopulta koko veropottia.

”No sen takia meille on ollut työn verotuksen alentaminen tällä kaudella niin tärkeää! Ja siksi se on sitä myös seuraavalla kaudella. Minä uskon dynaamisiin vaikutuksiin. Meidän politiikkamme iso tavoite on se, että siirretään verotuksen työstä ja yrittämisestä haittoihin, kulutukseen, ilmasto- ja ympäristöverotuksesta”, Orpo vastaa.

Joko nyt on aika luopua solidaarisuusverosta?

”Minusta pitäisi luopua solidaarisuusveron rajan ylimääräisestä tiputuksesta 90 000 eurosta 70 000 euroon. Siinä [palkkaluokassa] meillä on valtavat määrät asiantuntijoita ja verotuksen progressio nousee valtavasti. Muuten meidän linjamme on se, että kaikilla tulotasoilla lasketaan verotusta. Silloin se laskee myös yläpäässä.”

Pitäisikö yhteisöveroa laskea edelleen?

”Minä lähden siitä, että se on nyt kilpailukykyisellä tasolla, mutta haluan kirjattavaksi hallitusohjelmaan, että se myös pidetään sellaisena. Jos keskeisissä kilpailijamaissa yhteisöveron tasoa lasketaan, meillä pitää olla valmiutta laskea sitä. Tällä hetkellä pitäisin sen tuossa.”

LUE MUUT PUHEENJOHTAJAHAASTATTELUT:

Pekka Haavisto: Vihreiden tavoitteena 15 % – ”Voi tulla mikä vain vihreä ministeri”

Sampo Terho epäilee – demarit eivät löydä enemmistöä lupausten tueksi

Rkp:n Henriksson lyttää taksiuudistuksen - Kela-kyydeissä järjetön valuvika

Jussi Halla-aho tiukkana sinisille: ”Emme voi olla pelastusvene näille ihmisille”

Essayah: Viinien pysyttävä Alkossa, valtiolle tuloja sokerista – sote olisi voitu saada maaliin jo vuosia sitten

Li Andersson haluaa uuden perustulokokeilun – Työllisyysasteesta tuli vaalien ”taikaseinä”

Juha Sipilä: ”Ilmapiiri muuttui – Me tavoittelemme veturin paikkaa”