Kokoomus sanoo hyvästit nyt sekä maakuntamallille että laajan valinnanvapauden mallille. Sote-linjauksissaan puolue rakentaa terveydenhuoltojärjestelmää nykyiselle kuntapohjalle ja eduskuntapuolueista se on ainoa, joka kuntamallia kannattaa.

Aivan nykymallilla kunnat eivät voi jatkaa, vaan niitä on kannustettava ja ohjattava tiiviimpään yhteistyöhön, linjaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Tärkeintä hänen mielestään nyt kuitenkin olisi keskittyä sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä hallintomalleihin.

”Suurin ongelma on se, että ihmiset eivät pääse hoitoon. Ihmiset ovat jonoissa ja tilanne on pahentunut entisestään. Yhä useammat joutuvat odottamaan pidempään sairaina jonossa. Ja oli klisee tai ei, niin totean, että kukaan ei jonossa parane”, Orpo sanoo.

”Emme usko, että uusi hallinnon taso ratkoo näitä ongelmia”, hän jatkaa viitaten Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajamaan maakuntamalliin.

Silti Orpo myöntää, että ”nykyinen kuntakenttä järjestäjänä on liian hajanainen ja heikko”. Kokoomuksen puheenjohtaja painottaakin, että kuntia pitää ohjata ja kannustaa yhteistyöhön. Sipilän hallituksen maakuntahallinnon valmistelu loi Orpon mukaan yhteistyölle hyvää pohjaa, jota ”on mahdollisuus jatkaa vapaaehtoisuuden pohjalta”.

”Olen edellisen hallituksen mallia puolustaessani sanonut, että nykyisellään kunnat ovat liian heikkoja. Mutta näemme, että eri puolella maata, kun on erilaisia yhteistyömalleja. Tässä on jo edetty ja meidän pitää vain huolehtia ohjauskeinoilla ja porkkanoilla, että tämä työ jatkuu”, Orpo sanoo.

Hän huomauttaa, että sote- ja maakuntauudistuksen rakentamista varten varattua mutta käyttämättä jäänyttä rahaa voisi käyttää ”vapaaehtoisten yhteenliittymien kehittämiseen”.

Orpo korostaa nyt, että sote ei kaatunut Sipilän eronpyyntöön vaan eduskuntaan omaan monimutkaisuuteensa. Maakuntamallin lisäksi kokoomus tekee pesäeroa myös hallituksessa ajettuun valinnanvapausmalliin.

Palvelusetelit ja henkilökohtaisen budjetin puolue pitäisi, mutta uusissa sote-linjauksissa sote-palveluiden järjestäjää ja tuottajaa ei ole erotettu kuten valinnanvapausmallissa. Julkisella järjestäjätaholla säilyisi myös tuotantovastuu.

”Kyllä. Kunnat voivat toimia tuottajina”, Orpo sanoo.

Eli nämä suoran valinnan palvelut, taannoiset sote-keskukset…

”Niitä voi alueella lähteä kehittämään, mutta emme ole luomassa sellaista mallia”, hän toteaa heti.

”Me haluamme, että alueilla ihmisten valinnanmahdollisuuksia edistetään. Palvelusetelit nyt on ensimmäinen”, Orpo sanoo.

Uusi ”hoitotakuu”, lääkäriin kuukaudessa

Kokoomus painottaa sote-linjauksissaan nopeampaa hoitoon pääsyä. Hoitoon pitäisi päästä kuukaudessa ja jos tähän ei kyetä, kunta tai muu sote-palveluiden järjestäjä olisi velvoitettu tarjoamaan asiakkaalle palvelusetelin hoitoon hakeutumiseksi.

”Hoitotakuu on se, että se takaa suomalaiselle hoitoon pääsyn. Tämä voidaan tehdä käytännössä aivan heti. Se on kertaluonteinen kustannus, kun kunnat, kuntayhtymät ja kaupungit purkavat jonot”, Orpo sanoo.

Puolueen arvion mukaan uudistus maksaisi 50–80 miljoonaa euroa. Rahat otettaisiin hallituksen ajaman sote-uudistuksen valmistelurahoista. Niitä varattiin vuosille 2017–2019 noin 460 miljoonaa euroa, mutta helmikuuhun mennessä varoja oli käytetty noin 200 miljoonaa.