Hallituksen suunnitelmat heikentää irtisanomissuojaa alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä ei perustu faktoille, kritisoi Erityisalojen toimihenkilöliiton (ERTO) puheenjohtaja Juri Aaltonen. Suunnitelma on esillä tänään alkaneessa budjettiriihessä.

Ay-puolelta on kritisoitu hallituksen aikeita jo aiemmin ja keskusjärjestöistä STTK, SAK ja Akava vastustavat esitystä. Hallitusta on uhattu työtaistelutoimilla ja jopa ay-liikkeen sotasyksy on mainittu. Suorasanaisin uhkaus tuli viime viikolla Teollisuusliitolta. Lue lisää: Nyt painostetaan hallitusta – Teollisuusliitto aloittaa laajat vastatoimet

Työminitseri Jari Lindströmin (sin) mukaan esityksen tavoitteena on, että pienet yritykset uskaltaisivat palkata uusia työntekijöitä useammin, kun riskejä virherekrytoinneista voitaisiin hallita nykyistä paremmin. Helsingin Sanomat on kertonut tänään, että hallitus haluaa yhä pitää esityksestään kiinni huolimatta ay-puolen painostuksesta.

STTK:laisen ERTOn puheenjohtaja Aaltonen katsoo, ettei hallituksen suunnitelman pohjaksi ole riittävästi faktoja. Hänen mielestään irtisanomissuojan heikentämisen väitetyt työllisyysvaikutukset ovat vähintään epävarmat, eikä väitteille löydy tukea edes hallituksen omasta muistiosta.

”Hallituksen lausuntopyynnössä käytetään muun muassa ilmaisuja ”potentiaalisesti positiivinen vaikutus työllisyyteen” ja ”tutkimuksista varovaista tukea…” sekä ”yrityskoosta vastakkaissuuntaisia vaikutuksia…”, Aaltonen huomauttaa tiedotteessa.

Hallituksen muistion mukaan vaikutukset ovat todellakin erisuuntaisia ja irtisanomissuojan nettovaikutus työllisyyteen näyttää vaihtelevan empiiristen tutkimusten pohjalta.

”Tutkimuksia poikkeusten vaikutuksesta kokonaistyöllisyyteen tai tuottavuuteen on vähän, mutta valtiovarainministeriön selvityksen mukaan olemassa olevista tutkimuksista saa varovaista tukea irtisanomissuojan heikentämisen positiiviselle työllisyys- tai tuottavuusvaikutukselle”, muistiossa todetaan.

”Metodologialtaan kehittyneemmät tutkimukset näyttävät painottavan rekrytointivaikutusta. Irtisanomissuojan heikentämisellä olisi siten potentiaalisesti positiivinen vaikutus työllisyyteen.”

Muistiossa viitataan valtiovarainministeriön selvitykseen, jonka mukaan pieniin yrityksiin kohdistuvia poikkeuksia irtisanomissuojaan on säädetty useissa OECD-maissa, koska ”virherekrytoinneista” aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisesti suurempia pienissä yrityksissä. Irtisanomissuoja näyttää siis vaikuttavan enemmän pienten yritysten rekrytointeihin. Valtiovarainministeriön mukaan säännöksellä on vastakkaissuuntaisia vaikutuksia: tietynkokoisissa yrityksissä irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointeja, mutta toisaalta luo kannustimen olla kasvamatta yli kriittisen kokorajan.

”Yrityskokoon sidotun rajan ongelmana on se, että yritykset, jotka juuri ja juuri ovat tarpeeksi pieniä kuuluakseen kevyempien irtisanomisehtojen piiriin, eivät enää palkkaa uusia työntekijöitä, jotta raja ei ylittyisi”, ministeriö toteaa katsauksessaan.

Joukkoirtisanominen vs. henkilöperustaiset potkut

Hallituksen muistion mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen suoja on Suomessa suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa. Sen sijaan kollektiivisen irtisanomisen suoja on hallituksen muistion mukaan Suomessa Euroopan maiden alhaisimpia vuoden 2013 tietojen perusteella.

”Yritys pystyy käytännössä aina halutessaan käynnistämään yt-neuvottelut ja irtisanomaan työntekijöitä haluamansa määrän. Yt-neuvottelut ovat usein laillisia, mutta samalla pelkkää teatteria ja työsuhdeturvan irvikuvia”, Aaltonen sanoo tiedotteessa.

Hallitus perustelee esitystään myös sillä, että 11 OECD-maassa pieniä yrityksiä kohdellaan kevyemmin irtisanomistilanteissa. Näitä maita ovat Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Itävalta, Tšekki, Islanti, Luxemburg, Espanja, Turkki – ja myös Suomi. Kevennykset koskevat kuitenkin lähinnä joukkoirtisanomisia, kun hallituksen suunnitelmissa on kyse henkilöperustaisista potkuista.

Muistion mukaan kaikissa aiemmin mainituissa maissa irtisanomissuoja on heikompi pienemmissä yrityksissä, joiden kokorajat vaihtelevat alle kymmenestä 150:een.

”Tyypillisesti joko pienemmät yritykset on vapautettu jostain irtisanomiseen liittyvästä velvoitteesta (esimerkiksi ilmoitusvelvollisuudesta työntekijöiden edustajille), tai suuremmille yrityksille on asetettu ylimääräisiä velvoitteita. Kevennyksiä ja vapautuksia sovelletaan ennen muuta joukkoirtisanomisiin”, muistiossa todetaan.

Joissakin maissa irtisanomissuoja on porrastettu yrityksen koon mukaan myös henkilöperusteisesti. Esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa, missä irtisanomisperusteita ei sovelleta alle 5 tai 10 työntekijän yrityksissä.

Työministeri Lindströmin mukaan henkilöstömäärältään suurempien yritysten sääntely on jäämässä hallituksen esityksessä nykyiselleen, vaikka hallitus on selvittänyt irtisanomisehtojen toimivuutta. Tulokset ja johtopäätökset ovat Lindströmin mukaan kuitenkin lykkääntymässä seuraavalle hallitukselle.

”Toisin sanoen siellä missä työntekijällä ei ole suojaa, siihen ei haluta koskea. Siellä missä suojaa vielä on, halutaan se ottaa pois”, Aaltonen syyttää.

Aaltonen viittaa myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan lausuntoihin siitä, että heikennyksellä tuskin olisi vaikutusta työllisyyteen. Hallituskin viittaa muistiossaan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen lausuntoon, jonka mukaan nettovaikutus työllisyyteen on teoreettisesti epäselvä ja tyypillisesti hyvin pieni. Tuottavuusvaikutuksista Kauhanen kuitenkin toteaa, että irtisanomissuojan heikentäminen nostaa tuottavuutta.

ERTOlla on noin 15 000 jäsentä muun muassa logistiikan, markkinointiviestinnän, digimedian, sosiaali- ja terveysalan, henkilöstöpalvelualan ja taloushallinnon alalta.