”Olen kyllä pettynyt tähän aikatauluun”, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman sanoo, kun Suomessa ryhdytään viimein raivaamaan lainsäädännöllistä tilaa pienille modulaarisille ydinreaktoreille (SMR).

Vajaa kuukausi sitten oppositio ja hallituksen edustajat löivät asiassa hynttyitä yhteen, kun Vestman ja vihreiden Atte Harjanne julkistivat yhteisen toimenpidealoitteen pienten ydinreaktorien hyödyntämisen edistämisestä Suomessa.

Vestmanin ja Harjanteen mukaan tavoitteena on mahdollistaa SMR-teknologian kehittäminen, kaupallistaminen ja käyttöönotto Suomessa yhtenä työkaluna päästöjen vähentämisessä.

Kansanedustajien mielestä pienillä ydinvoimaloilla on mahdollista leikata erittäin merkittävästi kaukolämmön ja teollisuuden päästöjä myös Suomessa jo 2020- ja 2030-luvuilla.

Kansanedustajat sanovatkin, että ydinvoimaloiden tekninen perusta on hyvin tunnettu, ja pieniä ydinvoimaloita on rakennettu muun muassa jäänmurtajien ja sukellusveneiden voimanlähteiksi.

Hallituksen elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) tarttui tähän kansanedustajien esittämään haasteeseen pikavauhtia.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ilmoitti puolitoista viikkoa sitten, että ministeriö asettaa työryhmän selvittämään ydinenergialain kokonaisuudistusta, jonka yhtenä tehtävänä on miettiä ydinvoimalarakentamisen lupajärjestelmiä, jotta Suomessa pystyttäisiin rakentamaan pienydinvoimaloita.

Vestmanin ja Harjanteen mukaan nimenomaan Suomen ydinenergialainsäädäntö ja -määräykset muodostavat tällä hetkellä merkittävän hidasteen SMR-teknologian hyödyntämiselle Suomessa.

LUE MYÖS:

Vaalikauden aikana laki uusiksi

Tällä viikolla TEMin hallitusneuvos Anja Liukko iski lunta tupaan työryhmän työn aikataulusta. Mitään ei tehdä nopeasti, vaan perusteellisen hitaasti.

Liukko sanoi haastattelussa, että työryhmällä menee aikaa työnsä tekemiseen koko hallituskausi eli vasta seuraava hallitus vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen saisi ydinenergialain kokonaisuudistuksen eteensä.

Heikki Vestman pyörittelee kuvaannollisesti päätään. Ei hänkään halua asiassa hätiköidä.

”Huolellinen lainvalmistelu on tärkeää, mutta jos hallituksella olisi vain tahtoa, niin kyllähän nelivuotiskauden pitäisi riittää lainsäädännön uudistamiseen. Päättyyhän asetetun selvitystyöryhmänkin työ ensi kesänä. Ovatko aidosti merkitykselliset kustannustehokkaat ratkaisut hallitukselle tärkeitä – siitä tässä on kyse.”

Turha hidastelu ei Vestmanin mukaan palvele ketään.

”Kivihiilikiellon aikaikkuna on lopulta tiukka, kun kivihiilikielto astuu voimaan jo vuoden 2029 vappuna. Sitä ennen moni energiayhtiö joutuu tekemään investointipäätökset uusista ratkaisuista eli uusista voimaloista 2020-luvun alkupuolen aikana.”

”Niiden kanssa joudutaan sitten elämään monta vuosikymmentä, olivat ratkaisut viisaita tai ei.”

Vestman uskoo vakaasti, että uusien pienydinvoimaloiden kaupalliset ratkaisut tulevat markkinoille 2020-luvulla. Sitä ennen pitäisi Suomen ydinenergialaki saada ajan tasalle, jotta laissa huomioitaisiin pienreaktorien tekniset erityisominaisuudet, sarjavalmisteisten reaktoreiden luvitus ja ydinenergian hyödyntämisen uusissa käyttökohteissa.

Vestman sanoo olevansa erityisen pettynyt Rinteen hallituksen priorisointiin asiassa.

”Ilmastonmuutoksesta kyllä kohkataan, mutta järkevät keinot vaikuttaa asioihin jätetään taka-alalle, jos tällaiseen aikatauluun asiassa suostutaan. Päästöjen vähentämisen ei tarvitse olla kurjuuden maksimointia.”

”Tämä [pienydinvoimalat] olisi aidosti tulevaisuutta edustava ja kustannustehokas keino vähentää hiilidioksidipäästöjä erityisesti lämmöntuotannossa, mutta myös teollisuudessa.”

LUE MYÖS:

Kun hintaa ei tiedetä...

Asiaa on selvittänyt Suomessa myös energia-alan aktivisti ja vuoden tiedekirjailijaksi valittu Rauli Partanen, joka kirjassaan Nuclear District Heating in Finland laski ja mallinsi pienydinvoimaloiden mahdollisuuksia käyttää niitä lämmön tuottamiseen. Mallinnus osoitti, että voimaloiden potentiaali asiassa olisi hyvä ja jopa kilpailukykyiseen hintaan.

Ongelmana asian suhteen näyttäkin olevan juuri voimalan hinta. Kukaan ei tarkkaan vielä tiedä, mitä kaupallinen pienydinvoimala tarkalleen maksaisi – ja Suomessa hintaan vaikuttaa erityisen paljon ydinenergialain vaateet.

Kansainvälisen ydinvoimajärjestön IAEA:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä kehitteillä 50 eri SMR-hanketta, mutta ongelmana on, että SMR-tilauksia ei ole tehty vielä yhtäkään.

Tarvitaan siis ainakin yksi päänavaaja ja mieluummin useampi. Yksi niistä voisi olla Suomessa.

LUE MYÖS: