Eduskunta äänestää niin sanottujen pikavippien kieltämisestä kahden viikon kuluttua. Pikalainoihin liittyen on tehty kaksi lakialoitetta: täyskielto ja toimintaa rajoittava.
- Tavoitteena on täyskielto. Lakialoite rajoittamisesta tehtiin varasuunnitelmaksi, jos täyskielto ei lakipykälien takia toteudu, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) kertoo Uudelle Suomelle.
Rajoittavalla lakialoitteella pyritään puuttumaan lainan korkoihin, myöntämistapaan ja kuluihin. Esteenä täyskiellon läpimenolle voi olla lainsäädäntö. Oikeusministeriön valmistelun mukaan kieltäminen voi olla hankalaa perustuslain mukaisen ammatinharjoittamisen vapauden tai kilpailurajoituksen vuoksi. Lisäksi EU-lainsäädäntö voi estää täyskiellon.
Molempiin lakialoitteisiin kerättiin nimiä samanaikaisesti ja ne jätettiin yhdessä. Suurin osa kansanedustajista on allekirjoittanut lakialoitteen täyskiellosta. Listassa on 126 nimeä. Kukaan ei Katajan mukaan ole ilmoittanut vastustavansa lakialoitetta.
- Pikavippien rajoittaminen sai varauksettoman kannatuksen lähes kaikilta, mutta täyskieltoon kaikki eivät vielä osanneet varmuudella ottaa kantaa. Osa halusi selvittää nämä perustuslailliset kysymykset, sanoo Kataja.
Näin etenee
Lakialoitteiden lisäksi pikavippien rajoittamista pohtii oikeusministeriön työryhmä, jonka raportti käsitellään eduskunnassa yhdessä lakialoitteiden kanssa.
- Jos suurin osa edustajista on edelleen täyskiellon kannalla, kyllä se täyskielto silloin tulee voimaan, Kataja uskoo.
Katajan mukaan lakiuudistus voisi toteutuessaan tulla voimaan kevään aikana.
Oikeusministeriö kerää ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä pikavipeistä verkkosivuillaan raporttiaan varten.
