Älä ainakaan jätä kirjettä huomiotta, neuvoo opetus- ja kulttuuriministeriö niin sanottujen piratismikirjeiden saajia verkkosivuillaan.
Ohjeiden julkaisu liittyy ministeriön huoleen, joka on herännyt useiden lakitoimistojen alettua kiihtyvästi lähestyä suomalaisia tekijänoikeuksien valvontakirjeillä, joita myös kiristyskirjeiksi kutsutaan. Uusi Suomi kertoi perjantaina, että ministeriön mukaan tekijänoikeusrikkomuksiin liittyviä liittymänhaltijan yhteys- ja muiden tietojen selvityspyyntöjä on tehty Suomessa vuodesta 2006 lähtien jo lähes 100 000 kappaletta. Siitä, kuinka monelle tuhannelle ihmiselle on lähtenyt varsinainen valvontakirje, on vain arvioita.
Lue myös: Piratismikirjeet: Jopa 100 000 yhteystietoa pyydetty Suomessa – ministeriö huolestui tilanteesta
Ministeriö selvittää ilmiötä ja on nyt ensimmäisenä toimenpiteenään julkaissut kirjeiden saajille suunnatun kysymys-vastaus-sivuston. Sivulta löytyy myös tietoa oikeudenhaltijoiden oikeuksista sekä velvoitteista.
Mitä voit tehdä, jos olet saanut kirjeen väitetystä tekijänoikeuden loukkauksesta? Näin ministeriö neuvoo:
– Jos olet epävarma, miten vastata kirjeeseen, on parasta, että kysyt neuvoa juristilta. Älä kuitenkaan jätä kirjettä huomiotta. Älä jätä reagoimatta kirjeeseen, vaikka uskoisitkin, ettet sinä tai kukaan muukaan, jolla on ollut mahdollisuus käyttää liittymääsi, ole jakanut teoksia väitetyllä tavalla muille. Pyydä vähintäänkin lisäaikaa asian selvittämiseksi ja tarkemman vastauksen antamiseksi.
– Ellet tiedä mitään siitä, miksi kirje olisi saattanut tulla sinulle, voit ainakin varmistaa, onko kyse aidosta tekijänoikeuksien täytäntöönpanotoimesta. Teleoperaattorisi tulisi pystyä kertomaan sinulle, onko kirjeessäsi mainittu IP-osoite aito ja ollut sinulla kyseisellä hetkellä. Ellet saa tietoa operaattoriltasi sen vuoksi, että tieto on jo hävitetty, voit pyytää vastaavaa tietoa, kuten IP-osoitetta koskevaa markkinaoikeuden päätöstä kirjeen lähettäjältä tai tarkistaa markkinaoikeudesta, onko IP-osoitteesi määrätty luovutettavaksi kirjeessä ilmoitetulla diaarinumerolla.
Ministeriö vastaa myös kysymykseen siitä, ”miten voin välttyä kirjeiltä jatkossa”.
– On hyvä pyrkiä välttämään tilanteita, joissa voi syyllistyä tekijänoikeuksien loukkaukseen. Myös epäilyttävät verkkosivustot ja –palvelut kannattaa ohittaa ja käyttää vain selvästi laillisia sisältöpalveluja. On myös hyvä varmistaa, kenellä on pääsy internet-liittymääsi tai kenelle olet luovuttanut verkkoyhteyden salasanan, ja onko liittymäsi mahdollisesti suojaamaton niin, että kuka tahansa voi käyttää verkkoyhteyttä.
– Jos joku muu on käyttänyt liittymääsi lainvastaiseen tekoon, hän on vastuussa asian selvittämisestä ja teon hyvittämisestä sekä aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Liittymän haltija on se taho, johon oikeudenhaltija voi ensimmäisenä olla yhteydessä, ja siksi liittymän haltija voi joskus joutua sietämään asian tutkintaa.
Ministeriö korostaa, että ”on tärkeää muistaa, että oikeudenhaltijalla on lakiin perustuva oikeus vaatia hyvitystä niiltä, jotka ovat loukanneet heidän oikeuksiaan”. Toisaalta ministeriö ihmetteli Uuden Suomen jutussa joidenkin kirjeiden aggressiivista sävyä. Tätä kommentoidaan myös ohjesivustolla. Ministeriön mielestä kirjeiden tulisi ”ensi sijassa toimia asioiden selvityspyyntöinä, eikä niiden tulisi olla luonteeltaan syyttäviä”.
– Kirjeiden vastaanottajien tilanne huomioon ottaen kirjeet tulisi lisäksi muotoilla niin, että niistä yksiselitteisesti ilmenee, mihin todisteisiin väite loukkauksesta perustuu ja miten vaadittu hyvitys muodostuu. Lisäksi tulisi selvästi kertoa se, miten kirjeen saajan tulee toimia, jos hän kokee saamansa kirjeen perusteettomaksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla kerrotaan myös muun muassa siitä, miten ja millä ehdoin lakitoimistot saavat käyttöönsä liittymänhaltijan yhteystiedot. Lisätietoa saa ministeriön mukaan myös Suomen Asianajajaliiton sivuilta osoitteesta www.asianajajaliitto.fi. Lisäksi kirjeiden saaja voi tehdä tietyin perustein kantelun Asianajoliiton yhteydessä toimivalle valvontalautakunnalle (www.valvontalautakunta.fi).
Ministeriön mukaan kirjeitä ovat viime aikoina lähettäneet oikeudenhaltijoiden toimeksiannosta ainakin Tekijänoikeusvalvonta Adultia Oy, Tekijänoikeusturva TOT, Asianajotoimisto Hedman Partners sekä tanskalaisyritys Njord Law.
Lisäys 5.4.: Piraattipuoluetta edustava bloggaaja Janne Paalijärvi, joka on seurannut ilmiötä pitkään, on ministeriön kanssa eri mieltä. Hän väittää Puheenvuoron blogissaan , että kiristyskirjeisiin vastaaminen ei kannata juuri koskaan.
LUE MYÖS:
Hedman Partnersin 3250 €:n vaatimus kaatui – oikeudesta 28 000 euron lasku leffayhtiöille
Huomio Hedman Partnersin tappiosta oikeudessa: ”Ensimmäinen huti”
