Keskustelu lihansyönnistä on ottanut kierroksia hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen.

Raportin mukaan ruuantuotannosta aiheutuu merkittävä osa globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja etenkin lihansyöntiä tulisi vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää alle 1,5 asteeseen.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari vaati suomalaisia vähentämään lihankulutusta. LUE TARKEMMIN: Emma Kari: Suomalaisten on vähennettävä lihansyöntiä – ”Lihaideologiasta päästävä eroon”

Toisaalta monet keskustan poliitikot ovat puhuneet suomalaisen lihatalouden puolesta. Esimerkiksi Mikko Kärnä (kesk) Puheenvuoron blogissaan sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk), joka kehui suomalaista nurmiviljelyä MTV:n Kymmenen uutisissa torstaina.

Kaksikon mukaan nurmiviljely sitoo hiiltä, ja nurmi taas käytetään karjan rehuksi.

”Tämä on erittäin kestävää ja monimuotoisuutta lisäävää toimintaa, maataloutta. En usko, että se Suomesta tulee loppumaan, emmekä ainakaan hallituksessa halua sitä lopettaa, vaan päinvastoin etsiä uusia keinoja, menetelmiä ja tekniikoita ja sitä kautta myös vähentää haittavaikutuksia, joita tulee”, Leppä sanoi MTV:llä.

Pitäisikö suomalaisen sitten luopua lihasta elääkseen ekologisesti?

Tutkija Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, ettei voida suoraan vetää johtopäätöstä, jonka mukaan suomalaiselle kaikkein ekologisin ruokavalio olisi täyskasvisruokavalio.

”Suomessa on paljon alueita, missä ei ole järkeä kasvattaa mitään muuta kuin nurmea ja ainakaan toistaiseksi ihminen ei pysty suoraan sitä nurmea hyödyntämään, jolloin siihen tarvitaan eläin väliin. Suurta osaa nurmipelloista ei siis Suomessa voi siirtää jollekin muulle kasville, jota ihminen voisi käyttää suoraan”, Termonen sanoo Uudelle Suomelle.

Termosen mukaan nurmesta ei voi yksikäsitteisesti sanoa, onko se hiilinielu eli sitooko se hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Termosen mukaan asiaa tutkitaan tällä hetkellä paljon.

”Siihen ei varmasti koskaan saadaan sellaista vastausta, että nurmi aina joko on hiilinielu tai ei ole koskaan hiilinielu, vaan se riippuu monesta asiasta. Sillä on kuitenkin potentiaalia olla hiilinielu kivennäismailla.”

Nurmen satotaso, viljelytekniikka ja viljelymaa vaikuttavat asiaan ja näissä on paljon vaihtelua. Turvemaalla tilanne on aivan toinen kuin kivennäismaalla.

”Turvemaista vapautuu luontaisesti hiiltä paljon enemmän kuin kivennäismaista. Turvemaita ei pysty saamaan hiilinieluiksi, mutta kivennäismailla se voi olla mahdollista.”

Monivuotinen nurmi verrattuna yksivuotisiin viljelykasveihin on joka tapauksessa parempi, koska sitä ei kynnetä joka vuosi. Pohjoisessa kasvukausi on lyhyt, eivätkä monet kasvit ehdi puintikuntoon.

”Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon. Se kasvaa täällä hyvin.”

Suomalaisen naudanlihan syöminen on Termosen mukaan ehdottomasti parempi kuin ulkomaisen naudanlihan syöminen. Lihansyönnin vähentäminen on silti perusteltua. Lihankulutus on ollut Suomessa hurjassa kasvussa, ja sitä syödään henkeä kohti yli 80 kiloa vuodessa.

Termonen neuvoo lihansyöjiä kuluttamaan vähemmän lihaa, mutta parempaa lihaa. Kannattaisi siis keskittyä suomalaiseen ja kestävästi tuotettuun lihaan.

”Suomalaista nautakarjataloutta syytetään minun mielestäni aivan liikaa ilmastonmuutoksesta. Enemmän kuin se ansaitsisi. Sitä ei aina tulla ajatelleeksi, että suomalaiset olosuhteet ovat aivan erilaiset kuin esimerkiksi sademetsäalueella.”

Hän kaipaa keskusteluun suhteellisuudentajua ja muistuttaa, että Suomessa fossiiliset polttoaineet ovat paljon isompi saastuttaja.

”Jos yksittäinen kuluttaja haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, hän voi tehdä esimerkiksi liikenteeseen tai asumiseen liittyviä valintoja, joilla on isompi vaikutus kuin lihansyönnillä. Näitä pitäisi pitää esillä samassa suhteessa.”

Vuonna 2018 nurmen osuus viljellystä peltoalasta oli 38 prosenttia. Nurmipeltoja kannattaisi Termosen mukaan viljellä mahdollisimman tehokkaasti niin, että eläinten rehu saataisiin pienemmältä alueelta. Siinä olisi Termosen mukaan Suomessa vielä parannettavaa.