EU:ssa pitäisi käydä perinpohjainen keskustelu siitä, minkälainen suurvalta unioni on ja miten se toimii globaaleilla areenoilla. Näin katsoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Eurooppalainen Suomi järjestää tänään perjantaina eurovaalitentin otsikolla ”Ensimmäinen kiltti suurvalta?”. Uusi Suomi juontaa tilaisuuden ja voit seurata paneelia muun muassa tämän jutun lopusta.

Keskustelemassa ovat Mikkel Näkkäläjärvi (sd), Hanna Halmeenpää (vihr), Janne Parkkila (vas), Eija-Riitta Korhola (kok), Nils Torvalds (r), Matti Heikkinen (kd) ja Mirja Vehkaperä (kesk).

Ulkopoliittisen instituutin Tiilikainen kuvaa EU:ta ”omanlaiseksi suurvallaksi”, jonka asema on ”vähän häilyvä”.

”EU ei ihan vastaa suurvallan perinteisiä kriteereitä, jos ajatellaan sotilaallista voimaa ja poliittista valtaa sekä taloudellista roolia. Niillä kriteereillä EU:lla on tietysti taloudellisesta vipuvartta ja valtaa, mutta sen ongelma on se, että se ei oikein kykene muuttamaan sitä useinkaan poliittiseksi vallaksi”, Tiilikainen toteaa.

EU oikein koskaan ole sopinut perinteisen suurvallan kategoriaan. Alexander Stubb (kok) kuvasi ulkoministerivuosinaan, että EU yhtä aikaa sekä on että ei ole suurvalta.

Vaikka EU:lla on suurvallan resurssit, se ei ole oma valtionsa, se käyttää vain ”pehmeää valtaa” ja sitäkin pääosin vain lähialueillaan.

Nykyajassa EU:ta haastaa Tiilikaisen mukaan sekin, että perinteinen suurvaltamalli istuu tähän aikaan paremmin kuin EU:n pehmeän vallan ja instituutioiden malli.

”Eletään aikaa nyt, jolloin tällainen perinteisempi poliittis-sotilaallisen olemukseen perustuva suurvaltamalli on vahvistunut. Se on taas hankala toimintaympäristö EU:lle.”

Tiilikainen korostaa, ettei EU:n mallia voi pitää ”lopun perin tuhoon tuomittuna”, mutta nyt olisi hänestä kuitenkin selvä keskustelun paikka sille, millainen suurvalta EU:n pitäisi olla.

”Se on poliittinen kysymys, pitäisikö EU:n omaksua enemmän perinteisen suurvallan rooli ja kehittää itselleen perinteistä suurvaltapolitiikkaa, missä on myös sotilaallinen välineistö mukana: pitäisikö EU:n mukautua nykyiseen aikaan vai päinvastoin tästä huolimatta ylläpitää toisenlaisen vallan olemusta. Tämä on minusta poliittisesti arvioitava kysymys, koska myös se vastuu on poliittista vastuuta. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joista pitäisi käydä keskustelua unionissa ja jäsenmaiden kesken. Mikä EU:n luonne on kansainvälisellä pelikentällä ja millä välineillä sen pitäisi yrittää edistää omaa hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan?”

Yksi väline, jolla EU on pyrkinyt luomaan omaa suurvaltapoliittista identiteettiä, on sen vuonna 2016 julkaisema ”ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”. Siinä linjataan EU:n omia ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita ja osin myös keinojakin, joilla tavoitteita halutaan edistää. Sitä Tiilikainen pitää osin epäselvänä.

”Tietysti se itsessään jostakin viestii, mutta jos katsoo, mitä siellä globaalistrategiassa sanotaan, niin kyllä se aikamoista kompromissimuotoilua on. Siellä ei suoraan sanota, että pitäisi kehittää sotilaallisia välineitä. Siltä osin se on tosi sekava. Yhtäältä myönnetään, että turvallisuus on uhattuna ja siihen pitää satsata, mutta sitten kun katsoo, miten unionin turvallisuutta pitää vaalia, yhtäkkiä viitataan Natoon.”

Pitäisikö globaalistrategiasta tehdä jokaisella parlamenttikaudella kuten meillä Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko?

”Kyllä minusta pitäisi tehdä. Se prosessi on hyödyllinen ja keskustelu on hyödyllinen. Sepä se on meilläkin niissä ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen suola, että ne pohjautuvat poliittiseen keskusteluun”, Tiilikainen sanoo.

Hänen mukaansa uuden globaalistrategian laatimisesta ei ole kuitenkaan toistaiseksi sovittu mitään. Asia on vaalien jälkeen EU-elinten harkittavissa.

”Se hakee omaa luonnettaan. Minusta on todella hyvä, että sellainen asiakirja on, missä yhdessä unionitasolla yritetään visioida toimintaympäristöä ja uhkakuvia, joita unionilla on sekä hahmotetaan eri välineitä, joilla näihin haasteisiin vastataan.”

Katso eurovaalikeskustelu tästä:

Lisää aiheesta:

Tutkijoilta synkkä näkemys: Euroopasta tuli huojuva maanosa, jossa äärioikeisto on ”ainoa vaihtoehto” liberaalille järjestelmälle

”EU:n voisi purkaa ja Suomelle oma valuutta” – Näin jyrkästi perussuomalaiset poikkeaa muista

Alma Median eurovaalikone nyt auki – Etsi meppiehdokkaasi Uuden Suomen sivuilla