Perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Laura Huhtasaaren tekemään opinnäytetyöhön liittyvät plagiointiepäilyt eivät ole epätavallisia. Plagiointitutkija Erja Mooren mukaan plagointeja on paljon eikä niiden käsittelystä ei ole olemassa selkää linjausta.

Uusi Suomi kertoi maanantaina, että Jyväskylän yliopisto on saanut haltuunsa Tiina Simpasen pro gradu -tutkielman, josta Huhtasaaren epäillään kopioineen suuria määriä tekstiä omaan graduunsa. Jyväskylän yliopiston johtava lakimies Sanna Anttilainen sanoi Uudelle Suomelle, että Huhtasaaren gradu tutkitaan uudelleen ”hyvin todennäköisesti”.

Lue lisää: Laura Huhtasaaren gradu tutkitaan uudelleen ”hyvin todennäköisesti”

– Plagiaatteja on opinnäytteissä oikeasti paljon, eikä Huhtasaaren teksti ole millään tapaa poikkeava, Moore kommentoi Uudelle Suomelle.

Hän sanoo, että plagiointien käsittelyt ovat ”hirvittävän sekavia”.

– Ei ole selkeää linjausta. Näitä käsitellään vähän miten milloinkin. Joskus laitetaan vain päälle leima, jossa lukee, että ”sisältää plagiointia.” Välillä on voitu todeta, ettei ole plagiointia, vaikka plagiointi olisi ihan selvää, Moore kertoo.

Myös Huhtasaaren graduun oli Mooren mukaan luvattu laittaa vastaavanlainen huomautus.

– Ei tuollaisilla leimoilla ole juuri merkitystä. Muutama päivä kohutaan, ja sitten asia unohtuu, hän toteaa.

Mooren mukaan plagiointia tapahtuu paljon.

– Plagiointia löytyy sähköisesti julkaistuista opinnäytteistä ihan älyttömästi. Se on karannut ihan käsistä. Yliopistoista sitä on vaikea selvittää, koska kaikkia graduja ei julkaista sähköisesti. YAMK-opinnäytetyöt julkaistaan lähes kaikki. Tutkin niitä satunnaisotannalla vuonna 2012, ja ilmeni, että 12 prosenttia niistä sisälsi plagiointia, ja kolmasosa oli hyvin epäselviä lähdeviitteiltään.

Julkisuudessa on ollut muutamia tapauksia, joissa gradu on hylätty jälkikäteen.

– Ainoa tapaus, joka on käynyt oikeudessa, on Itä-Suomen yliopiston tapaus. Yliopisto perui itse tutkinnon, ja opiskelija valitti. Hallinto-oikeus sanoi, että yliopistolla ei ole oikeutta peruuttaa tutkintoa luottamuksensuojan takia, ja hallintolaki ei ilmeisesti anna oikeutta perua päätöstä. KHO:ssa tutkinto peruttiin hallintolainkäyttölain perusteella. Hallintolainkäyttölain mukaan ”Päätös voidaan purkaa, jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty”, Moore kommentoi.

Hänen mukaansa KHO:n päätöksen perusteella näyttää, että hallintolaki ei anna perusteita perua tutkintoa, mutta hallintolainkäyttölaista löytyy kuitenkin kohta, jolla yksi maisterintutkinto on peruutettu.

Lain mukaan ”Päätöksen purkua haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian ratkaisemisen yhteydessä voidaan siihen liittyvä päätös purkaa ilman hakemusta tai esitystä. Purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Samassa ajassa on suoritettava purku ilman hakemusta tai esitystä. Erityisen painavista syistä voidaan päätös purkaa määräajan jälkeenkin.”

Moore kertoo ennakkotapauksesta, jossa eräs väitöskirjan käsikirjoitus ajettiin Urkund-tunnistimen läpi ja tekstistä paljastui osia, jotka oli jo julkaistu toisessa väitöskirjassa.

– Tässä tapauksessa hirvittävän isojen selvittelyjen jälkeen väitöskirjan päällä on tekstillä rehtorin päätös, jonka mukaan kirjoittaja on väitöskirjassaan syyllistynyt vilppiin tieteellisessä toiminnassa.

Mooren mukaan plagioinnintunnistusjärjestelmiin ei voi luottaa, sillä pelkästään sanajärjestyksen muuttamisella tai synonyymejä käyttämällä voidaan hämätä plagiaatintunnistusjärjestelmää.

– Järjestelmä on niin mekaaninen, että se tunnistaa vain kolmen sanan peräkkäisiä nippuja.

Suomessa muistetaan vielä hyvin kokoomuspoliitikko Jari Vilénin gradun ympärille syntynyt kohu. Oulun yliopiston selvitysryhmä totesi Vilénin pro gradu -opinnäytetyön olevan laajalti suoraa lainausta aiemmista teoksista ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Työryhmä katsoi vastuun työstä olevan tekijällään, mutta myös Vilénin graduohjaaja ja tiedekuntaneuvosto saivat asiasta moitteita.

Vilén ja hänen ensisijainen graduohjaajansa katsoivat, että gradu oli vallinneeseen käytäntöön nähden asiallisesti arvioitu jo sitä hyväksyttäessä ja Vilén vakuutti toimineensa vilpittömästi. Työryhmä totesi, että tutkielman hyväksymisen purkamiselle ei ole lain edellyttämiä perusteita.

– Vilén-tapauksessa perusteena on käytetty luottamuksensuojaa, eli sitä, että opiskelijan on voitava luottaa ohjaajiin, tarkastajiin ja tiedekuntaan, Moore kommentoi.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Jukka Konttinen on arvioinut, että tuoreiden julkisten tietojen perusteella Huhtasaaren opinnäytetyön plagiointi on niin vakavaa, että gradun voisi hylätä, jos tiedot osoittautuvat paikkansapitäviksi. Tämä on kuitenkin käytännössä epätodennäköistä, sillä gradun hyväksymisestä on yli viisi vuotta, joka on asiaa koskevan lain määräaika hyväksymisen perumiselle.

Konttisen mukaan myös Jyväskylän yliopiston tarkastusprosessia voi kritisoida, koska se näyttää toimineen puutteellisesti sekä alun perin että uusintatarkastuksessa, joka Huhtasaaren graduun liittyvien epäilyjen vuoksi tehtiin. Tarkastuksen mukaan gradu sisälsi noin 10 prosenttia plagioitua sisältöä, kun Ylen selvityksen mukaan Huhtasaaren työstä peräti 30 prosenttia on kopioitu yhdestä lähteestä.

Laura Huhtasaari vastasi itse syytöksiin blogissaan perjantaina. Hän pitää syytöksiä henkilöönsä kohdistuvana mustamaalauksena.

Lisää aiheesta:

Laura Huhtasaaren gradu tutkitaan uudelleen ”hyvin todennäköisesti”

Professori: Laura Huhtasaaren ”gradun ja tutkinnon voisi hylätä”

Laura Huhtasaari suoraan kysymykseen: ”Kun pitäisi muistaa 15 vuotta sitten tapahtuneita asioita pilkuntarkasti”

SK: Laura Huhtasaari vastaa uusiin syytöksiin: ”Pyrin noudattamaan ohjeita joita silloin annettiin”

Yle: Laura Huhtasaaren gradusta paljastui rajusti lisää plagiointia