Miten Jyväskylän yliopisto tarkalleen ottaen on tarttunut presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren (ps.) graduun plagiointisyytösten jälkeen? Johtava lakimies Sanna Anttilainen selventää tilanteen Uudelle Suomelle.

Yliopisto tarttui asiaan Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiaisen syytettyä Huhtasaarta plagioinnista Puheenvuoro-blogissaan. Blogin perusteella näyttää siltä, että tiettyjä Huhtasaaren pro gradun kappaleita olisi kopioitu vanhemmista suomalaisista opinnäytetöistä joko sanasta sanaan tai lähes. Lue tarkemmin: Laura Huhtasaaren gradusta nousi äläkkä – Asiantuntija ja professori eri mieltä plagiointisyytöksestä

Anttilainen korostaa Uudelle Suomelle, että kyseessä on vasta pohjaselvitys, jonka perusteella rehtori päättää, onko varsinaisen esiselvityksen käynnistämiselle perusteet. Asiassa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijaelin, joka muun muassa edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä.

Pohjaselvityksen tekijäksi on Anttilaisen mukaan nimetty henkilö, joka vastaa Jyväskylän yliopiston tutkimuseettisistä asioista. Hän muun muassa perehtyy Huhtasaaren graduun ja esitettyihin väitteisiin.

Vielä pohjaselvitysvaiheessa yliopisto ei käytä apuna tietokoneohjelmaa, jonka läpi gradut nykyään ajetaan plagiaattien varalta. Sen sijaan varsinaisessa esiselvitysvaiheessa tunnistusjärjestelmää yleensä Anttilaisen mukaan käytetään. Huhtasaaren gradu valmistui vuonna 2003, jolloin ohjelma ei vielä ollut yliopiston käytössä. Paljastusblogin kirjoittanut Tiainen on kertonut löytäneensä epäilyttävät kohdat ohjelman avulla.

Yliopisto ei ole toistaiseksi kuullut asiassa Huhtasaarta. Anttilaisen mukaan kuuleminen ei ole pakollista ennen kuin vasta esiselvitysvaiheessa. Jos esiselvitys päätetään aloittaa, siitä ilmoitetaan epäillylle viipymättä.

–Useimmiten asiaan tulee ratkaisu esiselvitysvaiheessa, mutta joskus mennään vielä varsinaiseen selvitykseen, Anttilainen kertoo prosessista Uudelle Suomelle.

Esiselvitys on yleensä yliopiston sisäinen selvitys, jossa järjestetään tarvittaessa asiantuntijakuulemisia epäillyn kuulemisen lisäksi. Varsinaisen selvityksen tekisi ulkopuolisista asiantuntijoista nimetty ryhmä, jolta edellytetään asianomaisen tieteenalan ja juridiikan tuntemusta.

Anttilainen ei halua tässä vaiheessa arvioida, kuinka vakavia Huhtasaarta kohtaan esitetyt syytökset ovat. Hänen mukaansa yliopisto haluaa edetä asiassa nopealla aikataululla ja rehtorin päätöstä siitä, käynnistetäänkö esiselvitys, toivotaan jo tällä viikolla, mutta viimeistään ensi viikolla. Näin ollen päätös saataisiin ennen presidentinvaalien ensimmäistä vaalipäivää, joka on ensi viikon sunnuntai.

Jos rehtorin päätöksestä on eri mieltä, siitä voi pyytää lausuntoa TENK:lta.

Anttilaisen mukaan tutkimuseettiset selvityspyynnöt ovat lisääntyneet viime vuosina. Jyväskylän yliopiston osalta tapauksia kertyy vuositasolla alle viisi.

–Määrät eivät ole suuria, mutta trendi on nouseva. Tiedeyhteisön itsesääntely ja halukkuus tehdä ilmoituksia on vahvistunut.

TENK:lla on kokonaiskäsitys Suomen tilanteesta, sillä korkeakouluilla on velvollisuus ilmoittaa sille vilppiepäilyistä. Pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof kertoi Uudelle Suomelle eilen, että varsinaisia vilppejä todetaan Suomessa alle 10 vuodessa.

Plagiointi ei ole Suomessa rikos, vaan sanktiona on maineen menetys. Spoofin mukaan muutamissa tapauksissa maisteri on menettänyt tutkintonsa hyvin räikeän vilpin takia.