Varapuhemies, entinen ministeri Mauri Pekkarinen (kesk) osallistui poikkeuksellisesti kotouttamislain käsittelyyn eduskunnassa. Perussuomalaiset olivat todenneet salikeskustelussa haluavansa lopettaa humanitäärisen maahanmuuton.

Tavallisesti puhemiehistö ei osallistu istuntojen salikeskusteluun, minkä ensimmäinen varapuhemies Pekkarinen totesikin puheenvuoronsa aluksi.

Salissa käytiin maahanmuutosta värikäs keskustelu, jossa etenkin perussuomalaiset käyttivät puheenvuoroja. Uudessa kotoutumislaissa maakunnasta säädetään merkittävä kotoutumista edistävä toimija. Nykylain rakennetta, soveltamisalaa tai alkuvaiheen palveluja ei ole tarkoitus muuttaa.

Puhemies joutui nuhtelemaan Teuvo Hakkaraista (ps), joka kritisoi kotouttamista.

”Jos me nyt alamme näitä maahanmuuttajia, joista on varmasti osa vuohipaimenia, kamelinkesyttäjiä ja tämmöisiä, tänne Pohjolan olosuhteisiin kotouttamaan näitten entisten työttömien joukkoon, niin kyllähän se on ihan selvää, että siitä ei tule mitään”, Hakkarainen sanoi ja viittasi siihen, että valtaosa tulijoista on miehiä.

”He ovat ihmisiä niin kuin mekin. He haluavat puolison. Annammeko me pumpattavan barbaran vai jarrua vai mitä? Ei se onnistu. Nämä asiat on vain puhuttava niin kuin ne ovat. Tämmöisillä hienoilla lakiesityksillähän ne tosiasiat vain ohitetaan”, Hakkarainen sanoi Pekkarisen koputtaessa puhemiehen nuijaa pariinkin otteeseen.

Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd) käytti seuraavan puheenvuoron ja toivoi asiallista kielenkäyttöä.

”Arvostaisin henkilökohtaisesti erittäin paljon sitä, että ihan tällaista kieltä ei jatkossa käytettäisi. Kiitos”, Mäkinen sanoi.

Nuhteet ”kamelinkesyttäjäpuheista”

Pekkarinenkin nuhteli Hakkaraista.

”Löin muutaman kerran nuijaa pöytään, ja se oli viesti edustaja Hakkaraiselle todellakin siitä, että sellaista kielenkäyttöä, josta joku voi kokea, että se on vähättelevää tai kyseenalaistavaa jonkun toisen ihmisen suuntaan, mieluusti tässä salissa ei sallita käytettävän”, Pekkarinen sanoi.

Hakkarainen sanoi, ettei hänen tarkoituksensa ollut loukata ketään, mutta hänellä on oma tapansa puhua asioista.

”Minä kerron hyvin suoraan asiat, omalla tyylilläni. Minä en ole korkeakouluja käynyt enkä mitään puheopistoja, eikä minua ole millään tavalla koulutettu käyttäytymään eduskunnassa. Minä olen käytännön elämässä ollut, ja tätä kieltä yleensä käytetään tuolla kansan keskuudessa”, Hakkarainen sanoi ja kiitti puhemiestä nuhteista ja siitä, että häntä ohjataan, jos hän käyttää ”vääränlaisia sanoja”.

Jo aiemmin perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari (ps) oli todennut, että perussuomalaiset haluaa lopettaa humanitäärisen maahanmuuton. Hänen mukaansa ”gettoutumista” ei voi estää pelkällä asuntopolitiikalla, koska Suomessa on hyvin pienet kaupungit.

”Miksi Japanissa ei ole kotoutumisen ongelmia? Miksi Unkarissa ei ole kotouttamisen haasteita? Se johtuu siitä, että he eivät ole ottaneet massamäärin humanitääristä maahanmuuttoa omaan maahansa”, Huhtasaari sanoi.

”Tällainen monikulttuurinen kotouttaminen johtaa vain gettoihin ja rikollisuuden lisääntymiseen ja niihin palaviin autoihin, mikä Ruotsissa on arkipäivää. Helsinki näyttää tänään siltä kuin Tukholma näytti 15 vuotta sitten. Eli nyt on kiire saada perussuomalaisille vallanvaihto, jotta voimme pelastaa sen, mikä pelastettavissa on.”

Perussuomalaisedustajien mielestä tulijoilla itsellään ei ole vastuuta omasta kotoutumisestaan juuri lainkaan. Huhtasaaren mukaan pitää olla kanttia vaatia maahanmuuttajia ”elämään maassa maan tavalla ja lopettaa monikulttuurinen kotouttaminen, mikä ylläpitää heidän omaa kulttuuriaan ja tällä tavalla estää sopeutumasta suomalaiseen kulttuuriin”.

Afrikkaan väkeä viiden Euroopan verran

Pauli Kiuru (kok) nosti esiin ilmastonmuutoksen, joka liittyy maahanmuuttoon. Hän kehotti kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta, jos maahanmuutto ja maahanmuuttopaineet kiinnostavat.

”Afrikan väkiluku on tällä hetkellä 1,3 miljardia. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan Afrikan väkiluku vuonna 2100 on 4,8 miljardia. Pelkkä väestönlisäys vuosisadan loppuun mennessä on 3,5 miljardia. Mitä se tarkoittaa? Kun sitä verrataan Euroopan väkilukuun, se tarkoittaa viittä Euroopan väkilukua tai vastaavasti se tarkoittaa 600:aa Suomen väkilukua”, Kiuru huomautti.

Kiuru sanoi, että koko tuo väestö on mahdotonta sijoittaa Afrikkaan, mikä tarkoittaa käytännössä muuttoaaltoa Eurooppaan.

”Jokainen tietää, mihin suuntaan muuttopaine suuntautuu, ja nämä ovat niitä syitä, minkä takia ilmastonmuutoksesta täytyy keskustella. Siihen täytyy tarttua todella tiukasti. Se, että me keskustelemme, onko meidän maahanmuuttokiintiömme 750 vai onko se 1 000 vai 1 200, on täysin merkityksetöntä kokonaisuuden kannalta”, Kiuru sanoi.

Kiurun jälkeen Pekkarinenkin intoutui pohdiskelemaan pakolaiskysymystä harvinaisessa puheenvuorossaan. Hän puhui sovittelevasti ja kutsui lähes parituntista keskustelua mielenkiintoiseksi ja ”hyväksikin” ja korosti tarjoavansa keskusteluun vain ”ajatuksen juoksuttelua”.

”Onko pakolaiskysymys ja pysyykö se sellaisena asiana, joka on jossakin kaukana Afrikassa tai kaukana Aasiassa ja niin pois päin, vai voiko se joku päivä kohdata ja koskea meitä vähän konkreettisemminkin kuin se nyt tässä pari kolme vuotta sitten meitä kohtasi?”

”Ilmiselvä vallankumousuhka” naapurissa

Pekkarinen pohti asiaa oman sisäministerikautensa pohjalta ja viittasi Neuvostoliiton vallankaappausyritykseen elokuussa 1991. Hän totesi vastanneensa ulkomaalaispolitiikasta hetkellä, jolloin naapurissa oli ”ilmiselvä vallankumousuhka” Gennadi Janajevin johdolla.

”Me jouduimme silloin miettimään sitä, mikä tästä voisi olla, meidän piti varautua erilaisiin tilanteisiin. Ja tässä on rohjettava se sanoa, että kyllä silloin yksi tilanne, mihinkä piti varautua, oli myös se, että jos jotain todella isoa tapahtuu, niin voi olla, että Suomeen suuntautuu ei pieni määrä pakolaisia vaan suuri määrä pakolaisia”, Pekkarinen sanoi.

Hän huomautti, että tuolloin ajateltiin, että Eurooppa ja maailma jakavat yhteisesti vastuuta, ”jos jotain todella pahaa tapahtuisi”.

”Miten me ajattelimme silloin, että tämä kysymys hoidetaan? Niinkö, että niiden, jotka ovat Suomesta vähän kauempana, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa ja niin pois päin muualla Euroopassa, ei tarvitse kantaa mitään vastuuta kaikesta siitä, joka voisi tapahtua, vaan että me hoidamme ne sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset, jotka pahimmillaan tänne voivat tulla? Emme me niin ajatelleet.”

Puheenvuoronsa lopuksi Pekkarinen totesi, ettei hän roolinsa vuoksi puutu kotouttamispolitiikan sisältöön.

”Mutta siihen pitää varautua, että meillä on kotouttamispolitiikka. Me emme elä yksin täällä umpiossa muusta maailmasta. Me olemme osa laajaa maailman yhteisöä, oli kysymys ilmastoasioista tai erilaisista vallankaappaus‑ tai ‑kumousjutuista ja muista vastaavista.”

Eerola ehdotti kotouttamiskursseja

Työministeri Jari Lindström (sin) totesi, että erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä pitää edistää ja monia toimenpiteitä on jo tehty sitten vuoden 2015 pakolaisaallon. Lindströmin mielestä maahanmuuttajien työllisyysaste on nykyään aivan liian alhainen. Hän korosti, että kotouttamista kannattaa aina yrittää.

”Vaikkeivat tulokset ole olleet mitään hyviä, niin siitä huolimatta ei kannata luovuttaa, vaan tähän pitää panostaa, mutta tämä pitää tehdä rohkeasti ja sanoa myös ne epäkohdat, mitkä tähän liittyvät”, Lindström sanoi eduskunnassa.

Perussuomalaisista edustajista maahanmuuttajatyötä tehnyt Juho Eerola esitti eri lähtökohdista tuleville maahanmuuttajille eri tasoisia kotouttamiskursseja.

”Aikaisemmin on ollut ongelmana lähinnä se, että hyvin erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset on pistetty samalle luokalle, samoihin ryhmiin, ja tämä ei ole johtanut ollenkaan hyvään lopputulokseen kenenkään kanssa. Minun ratkaisuni tähän, minkä ajattelin valiokuntatyössäkin tuoda esille, olisi erilaiset tasokurssit: erilaisille ryhmille erilaista kototutumista”, Eerola sanoo perussuomalaisten tiedotteessa.